<?xml version="1.0"?>
<ExchangeSet xmlns="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:schemaLocation="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward http://forward.cineca.it/schema/EN15907-forward-v1.0.xsd">
<CinematographicAgent>
<AgentIdentifier>
<AgentIDType>01</AgentIDType>
<IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName>
<IDValue>252094</IDValue>
</AgentIdentifier>
<RecordSource>
<SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName>
</RecordSource>
<RecordSource>
<SourceName>Suomi-Filmin kirje L.A. Puntilan arkistossa, kansio 558 (Kansallisarkisto)
Kalevi Koukkusen antamat tiedot 030615 / JJ.</SourceName>
</RecordSource>
<CAgentName>
<AgentNameType>04</AgentNameType>
<PersonName>Pentti Pihlaja</PersonName>
<PersonNameInverted>Pihlaja, Pentti</PersonNameInverted>
<NamesBeforeKey>Pentti Rafael</NamesBeforeKey>
</CAgentName>
<BiographicalNote henkilo-biografia-tyyppi="biografia">Elokuvajärjestäjä, näyttelijä

Pentti Pihlaja oli vuosina 1940–43 järjestäjänä ainakin kuudessa Suomi-Filmin tuottamassa elokuvassa ja esiintyi sivuosassa muutamassa elokuvassa. Isoin rooli hänellä oli <i>Jumalan myrskyssä</i> (1940).


Pentti Pihlaja syntyi 1917 Turussa näyttelijäperheeseen. Hänen vanhempansa olivat Rafael Pihlaja (1893–1951) ja Katri Pihlaja (1893–1930). Pentti Pihlajan veli Matti Pihlaja (1923–73) oli näyttelijä-ohjaaja. 

Pentti Pihlajan elämänvaiheista on vain vähän tietoa. Hänestä on muutama valokuva mm. Lentosotakoulusta. Tämä viitannee siihen, että Pihlaja olisi suorittanut asevelvollisuuttaan Kauhavalla. 

Pentti Pihlaja tuli 22-vuotiaana 1939 Suomi-Filmiin järjestäjäksi, ensin elokuviin <i>Kyökin puolella</i> (1940, Antti Ilvoksen kanssa) ja <i>Kersantilleko Emma nauroi?</i> (1940, Karl Tulkion kanssa). 

Vuonna 1941 Pihlaja oli järjestäjänä elokuvissa <i>Poretta eli keisarin uudet pisteet</i> (Onni Timosen kanssa), <i>Viimeinen vieras</i> ja <i>Ryhmy ja Romppainen</i>. Viimeksi hän oli järjestäjänä elokuvassa <i>Kirkastettu sydän</i> (1943).

Pihlaja näyttelikin muutamassa elokuvassa: <i>Jumalan myrskyssä</i> (1940) Artturi Niskalaa ja <i>Poretta</i>-elokuvassa Konservatorion vahtimestaria. Artturi oli Niskalan talon poika, joka oli Hannan (Irma Seikkula) sisar ja jolla oli avioton tytär kartanon piian kanssa. 

Armas J. Pullan romaaneihin perustuvassa elokuvassa <i>Jees ja just</i> (1943) Pentti Pihlaja esitti painonnostaja Tokkaria, joka radiohaastattelussa ei juuri saa sanaa suustaan – enempää kuin pikajuoksija Kimalainenkaan.

Ei ole tiedossa, miten Pentti Pihlaja tuli elokuva-alalle ja nimenomaan Suomi-Filmiin. Hänen isänsä oli kyllä näytellyt pikku rooleja Suomi-Filmin elokuvissa <i>Juurakon Hulda</i> (1937) ja <i>Niskavuoren naiset</i> (1938).

Pentti Pihlaja kuoli 29-vuotiaana 1947 epäselvissä oloissa Kerkkoossa. Aikaisemmin Kerkkoo oli kylä Porvoon maalaiskunnassa, nykyään se kuuluu Porvooseen. 


<i>Kalevi Koukkunen</i>
2.2.2015



<b>Kirjallisuutta ja lähteitä</b>

Pentti Pihlaja. Kuolinilmoitus. <i>Helsingin Sanomat</i> 11.4.1947.

Pentti Pihlajan veljentyttären Petra Pihlaja-Kivirannan (11.12.2014) sähköpostiviesti, Kalevi Koukkunen.

<i>Suomen kansallisfilmografia 2</i>. Helsinki: Painatuskeskus 1995.

<i>Suomen kansallisfilmografia 3</i>. Helsinki: Painatuskeskus 1993.</BiographicalNote>
<AgentDate>
<AgentDateEventType>51</AgentDateEventType>
<DateText>07.04.1917</DateText>
<LocationName>Turku</LocationName>
</AgentDate>
<AgentDate>
<AgentDateEventType>52</AgentDateEventType>
<DateText>06.04.1947</DateText>
<LocationName>Kerkkoo</LocationName>
</AgentDate>
<AgentPlace>
<LocationName>Suomi</LocationName>
</AgentPlace>
</CinematographicAgent>
</ExchangeSet>
record_format |
forwardAuthority
|
source |
kavi_henkilo
|
record_type |
Personal Name
|
heading |
Pentti Pihlaja
|
heading_keywords |
Pentti Pihlaja
|
birth_place |
Turku
|
death_place |
Kerkkoo
|
related_place |
Suomi
|
source_str_mv |
kavi_henkilo
|
datasource_str_mv |
kavi_henkilo
|
id |
kavi.elonet_henkilo_252094
|
institution |
KAVI
|
first_indexed |
2019-11-19T10:24:51Z
|
last_indexed |
2022-12-09T20:00:02Z
|
_version_ |
1794215991017734158
|
fullrecord |
<?xml version="1.0"?><ExchangeSet xmlns="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:schemaLocation="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward http://forward.cineca.it/schema/EN15907-forward-v1.0.xsd"><CinematographicAgent><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>252094</IDValue></AgentIdentifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><RecordSource><SourceName>Suomi-Filmin kirje L.A. Puntilan arkistossa, kansio 558 (Kansallisarkisto)
Kalevi Koukkusen antamat tiedot 030615 / JJ.</SourceName></RecordSource><CAgentName><AgentNameType>04</AgentNameType><PersonName>Pentti Pihlaja</PersonName><PersonNameInverted>Pihlaja, Pentti</PersonNameInverted><NamesBeforeKey>Pentti Rafael</NamesBeforeKey></CAgentName><BiographicalNote henkilo-biografia-tyyppi="biografia">Elokuvajärjestäjä, näyttelijä

Pentti Pihlaja oli vuosina 1940–43 järjestäjänä ainakin kuudessa Suomi-Filmin tuottamassa elokuvassa ja esiintyi sivuosassa muutamassa elokuvassa. Isoin rooli hänellä oli <i>Jumalan myrskyssä</i> (1940).


Pentti Pihlaja syntyi 1917 Turussa näyttelijäperheeseen. Hänen vanhempansa olivat Rafael Pihlaja (1893–1951) ja Katri Pihlaja (1893–1930). Pentti Pihlajan veli Matti Pihlaja (1923–73) oli näyttelijä-ohjaaja. 

Pentti Pihlajan elämänvaiheista on vain vähän tietoa. Hänestä on muutama valokuva mm. Lentosotakoulusta. Tämä viitannee siihen, että Pihlaja olisi suorittanut asevelvollisuuttaan Kauhavalla. 

Pentti Pihlaja tuli 22-vuotiaana 1939 Suomi-Filmiin järjestäjäksi, ensin elokuviin <i>Kyökin puolella</i> (1940, Antti Ilvoksen kanssa) ja <i>Kersantilleko Emma nauroi?</i> (1940, Karl Tulkion kanssa). 

Vuonna 1941 Pihlaja oli järjestäjänä elokuvissa <i>Poretta eli keisarin uudet pisteet</i> (Onni Timosen kanssa), <i>Viimeinen vieras</i> ja <i>Ryhmy ja Romppainen</i>. Viimeksi hän oli järjestäjänä elokuvassa <i>Kirkastettu sydän</i> (1943).

Pihlaja näyttelikin muutamassa elokuvassa: <i>Jumalan myrskyssä</i> (1940) Artturi Niskalaa ja <i>Poretta</i>-elokuvassa Konservatorion vahtimestaria. Artturi oli Niskalan talon poika, joka oli Hannan (Irma Seikkula) sisar ja jolla oli avioton tytär kartanon piian kanssa. 

Armas J. Pullan romaaneihin perustuvassa elokuvassa <i>Jees ja just</i> (1943) Pentti Pihlaja esitti painonnostaja Tokkaria, joka radiohaastattelussa ei juuri saa sanaa suustaan – enempää kuin pikajuoksija Kimalainenkaan.

Ei ole tiedossa, miten Pentti Pihlaja tuli elokuva-alalle ja nimenomaan Suomi-Filmiin. Hänen isänsä oli kyllä näytellyt pikku rooleja Suomi-Filmin elokuvissa <i>Juurakon Hulda</i> (1937) ja <i>Niskavuoren naiset</i> (1938).

Pentti Pihlaja kuoli 29-vuotiaana 1947 epäselvissä oloissa Kerkkoossa. Aikaisemmin Kerkkoo oli kylä Porvoon maalaiskunnassa, nykyään se kuuluu Porvooseen. 


<i>Kalevi Koukkunen</i>
2.2.2015



<b>Kirjallisuutta ja lähteitä</b>

Pentti Pihlaja. Kuolinilmoitus. <i>Helsingin Sanomat</i> 11.4.1947.

Pentti Pihlajan veljentyttären Petra Pihlaja-Kivirannan (11.12.2014) sähköpostiviesti, Kalevi Koukkunen.

<i>Suomen kansallisfilmografia 2</i>. Helsinki: Painatuskeskus 1995.

<i>Suomen kansallisfilmografia 3</i>. Helsinki: Painatuskeskus 1993.</BiographicalNote><AgentDate><AgentDateEventType>51</AgentDateEventType><DateText>07.04.1917</DateText><LocationName>Turku</LocationName></AgentDate><AgentDate><AgentDateEventType>52</AgentDateEventType><DateText>06.04.1947</DateText><LocationName>Kerkkoo</LocationName></AgentDate><AgentPlace><LocationName>Suomi</LocationName></AgentPlace></CinematographicAgent></ExchangeSet>
|
birth_date |
1917
|
death_date |
1947
|