record_format |
forward
|
ctrlnum |
elonet_elokuva_1568093
|
title |
Sota ja mielenrauha
|
title_txtP |
Sota ja mielenrauha
|
title_alt |
Krig och sinnesfrid
War and Peace of Mind
Sotasankari
Sotasankarit
|
title_full |
Sota ja mielenrauha
|
title_fullStr |
Sota ja mielenrauha
|
title_full_unstemmed |
Sota ja mielenrauha
|
title_short |
Sota ja mielenrauha
|
description |
Ari Matikaisen ohjaama <i>Sota ja mielenrauha</i> (2016) on dokumenttielokuva, joka pohtii sotakokemusten vaikutusta suomalaisen ihmisen mieleen ja elämään ja sitä myöten koko kansakuntamme mentaliteettiin. Elokuvan ydinmateriaalia ovat ääneen luetut sota-ajan kirjeet ja päiväkirjamerkinnät sekä 1940-luvun arkistomateriaalit, joiden lomassa haastatellaan myös sotahistorian asiantuntijoita. <i>Elokuva perustuu sota-ajan kirjeisiin ja päiväkirjamerkintöihin.</i><br />Dokumenttielokuvan ydinmateriaalia ovat ääneen luetut sota-ajan kirjeet ja päiväkirjamerkinnät sekä arkistofilmit ja -valokuvat, joiden lomassa haastatellaan historiantuntijoita. <br /><br />Sotilas: <i>Jonain päivänä saatoin korsutoverin silmissä nähdä kuoleman. En osaa piirtää enkä sanoin kuvata, näin vain kuoleman hänen silmissään</i>. Sairaanhoitaja: <i>Ei mitään siteitä, ei kuumeisia kasvoja, silmiä vain. Silmiä, jotka milloin hurjina, milloin välinpitämättöminä tuijottavat avaruuteen.</i><br /><br /><i>Kevät 1940. 105 päivää kestänyt talvisota on päättynyt. Suomessa eletään välirauhan aikaa.</i><br />Historiantutkija Tuomas Tepora sanoo, että sota alkaa jo ennen kuin taistelut alkavat: sotaan valmistaudutaan ja sitä rakennetaan. Arkistofilmillä nähdään naisvoimistelijoiden esitys ja miesten voimistelua. Historiantutkija Jenni Kirves toteaa, että talvisodan rauha koettiin epäoikeuden mukaisena ja luovutettu Karjala haluttiin takaisin. Historiantutkija Markku Jokisipilä kertoo, että Suomessa puhuttiin lyhyestä kesäsodasta. Kuvissa sotilaat matkaavat rintamalle. <br /><br /><i>Eilen hyökkäsimme jälleen koko päivän aamuaikaisesta iltapimeään. Ryssä pakeni edeltä niin nopeasti, ettemme edes nähneet sitä. Sotaan on vaikea tottua, mutta nouseehan ja koittaa kohta Suomen uusi huomen</i>. Arkistofilmeillä nähdään kuvia rintamalta ja sotasairaalasta. <i>Kun hoitajat sanoi, että mene tuon potilaan luokse etkä lähde pois, niin kyllä tiesin, että kuolema on taas lähellä</i>. Historiantutkija Ville Kivimäki kertoo, että tulikaste on siirtymäriitti maailmaan, jossa kuolema on jatkuvasti läsnä. <i>Mitä ankarammiksi sota ympärillä muuttuu, sitä lähemmäksi kaikki tulevat toisiaan. – – Tuntuu oikeastaan surkuhupaisalta, että elämässäni en ole kokenut todellisinta lähimmäisenrakkautta missään muualla kuin korsussa</i>. Kirves muistuttaa, kuinka nuoria rintamamiehet olivat. Heillä ei ollut lupaa äänestää tai käydä ravintolassa, mutta heillä oli oikeus kuolla sodassa. <i>Rukoilin takerrellen ja melkein nyyhkyttäin. Pyysin hartaasti, että saisin elää ja että saisin kokea naisen</i>. <br /><br /><i>Kyllä luulin sotaa paljon viattomammaksi leikiksi kuin se todella oli ja on yhä vielä. Vakavaksi tämä aika on tehnyt paatuneemmankin miehen. Se on niin kummaa tämä kuoleman kasvojen edessä oleminen. Se panee poikkeuksetta ajattelemaan elettyä elämää ja iäisyyskysymyksiä. Rintaman takana olisi armotta naurettu näiden miesten puheille ja puuhille. Täällä ei kukaan naura</i>. Jatkuva kuolemanpelko vie ihmisen uskonnon juurille, Kivimäki sanoo. <br /><br />Asemasodan aikana sodankäynnin luonne oli ”hiipivää ja vaanivaa tarkka-ampuja- ja partiosodankäyntiä”, mikä kulutti miehiä, Kivimäki kertoo. Näköalattomuus ja epätietoisuus sodan kestosta loivat epävarmuutta. Kuvissa sotilaat rakentavat juoksuhautoja ja korsuja. Paikallaan oleminen ja odottaminen nakertavat pikkuhiljaa psyykettä, valtiotieteen tohtori ja sotilas Juha Mälkki sanoo. Kirves nostaa esille huolen kotona olevista. <i>Yks kaveri oli tullut lomalta. Se nousi juoksuhaudasta penkalle ja pisti tupakan palamaan. Ja naks, ryssä ampu sen siihen. Se oli tullu kesken lomansa sinne komppaniaan sen takia, että kun se meni kotikyläänsa, sen kihlattu morsian tai vakiosussu oli siellä sakemannin kainalossa</i>. <br /><br />Traumaattiset kokemukset saattoivat laukaista psyykkisen häiriön, Kivimäki kertoo. Jos oireet olivat niin vakavia, että sotilas tarvitsi psykiatrista hoitoa, hänet lähetettiin sotasairaalan yhteydessä toimiville sotapsykiatrisille osastoille. Kynnys psykiatriseen hoitoon pidettiin aika korkeana. Sen ajan psykiatrissa keskeinen ajatus oli se, että mielisairaudet ja erityiset sotaneuroosit johtuivat yksilön perimästä ja luonteenrakenteesta, älykkyydestä ja hermostollisista heikkouksista. Sodalla oli vain toissijainen merkitys häiriön kannalta. Uutta sokkihoitoa ryhdyttiin käyttämään ikään kuin pelotevaikutteena traumatisoituneelle potilaalle, jotta tämä saataisiin toimintakykyiseksi. Osa sotilaista turrutti mieltään alkoholilla ja huumeilla. Kotirintamalla ei aina käsitetty, että taisteluolosuhteista palannut saattoi käyttäytyä omituisesti. Juopottelu ja rellestäminen ”saattoi olla aikakaudella ainoa sanotaanko psykoterapian muoto, saada kehosta irti äärimmäisen taistelustressin tuottamaa jännitteisyyttä”, Mälkki toteaa.<br /><br /><i>1944. Asemasota on kestänyt 2 vuotta.</i><br /><i>Jos käy niin, että minun kohtaloni on tämä sota, ole urhea rakkaani. Olet antanut minulle niin paljon rakkautta, että olen saanut enempi kuin kukaan muu. Kasvata tytöstämme itsesi kaltainen jalo nainen. Äläkä menehdy suruun, sillä rakkauteni sinua suojelee</i>. Kotona maaseudulla naiset tekivät myös miesten työt. Papit toivat suruviestejä. <i>Viime yönäkin valvoin taas kauan ja itkin. Jumalani, miten tämä onkaan katkeraa! Kaipaan Seppoa aivan pakahtumiseen asti. Yritän vakuuttaa itselleni, että kaikella on tarkoituksensa – silläkin, että Seppo otettiin minulta pois, mutta mistään ei ole apua eikä lohtua. On vain hiljaisuus, yksinäisyys, pimeys ja kaiken keskellä lohduton, itkevä sydän.</i> Kuvassa nainen vie lasten kanssa kukkia hautausmaalle, jossa valkeat ristit seisovat pitkissä riveissä. Tepora sanoo, että sodan aikana yksityisen surun ilmaisu oli ”sanktioitua”. Omaisten ei kuulunut korostaa liikaa sankarivainajan yksilöllisyyttä, sillä koska hän oli kuollut isänmaan puolesta, isänmaa tavallaan omisti sen uhrin. On tietynlainen paradoksi, että vapaaehtoiseen uhrautumiseen isänmaan puolesta liittyy myös pakko. Sen ymmärtäminen, että kansakunta voi käyttää tällaista väkivaltaa omia kansalaisiaan kohtaan, on saattanut olla traumaattinen kokemus. <br /><br /><i>Niin, tämmöistä se on sotilaan elämä. Kultaiset, kauniit miehuusvuodet saimme rämpiä täällä hyisissä soissa ja mittaamattomissa korvissa kuoleman tuntu lähellämme, invaliditeetti peikkonamme. – – Ei tämä hääviä ole ja saisi jo loppua, mutta vain yhdellä ehdolla: meikäläisten on nyt voitettava. Voitto – tai sitten ei yhtään mitään.</i> Vihollisen suurhyökkäyksen 1944 jälkeen sairaanhoitaja kirjoittaa: <i>Miehet ovat likaisia, multaisia, verisiä, vaatteissa täitä, väsyneitä, tuskin jaksavat silmiään aukaista. Monikaan ei tahdo uskoa todeksi, että he eivät ole enää rintamalla. Sanoivat, että se taistelutanner on helvetti. Ottavat meitä kaulasta kiinni ja kysyvät, että oletko sinä oikeasti nainen?</i> <br /><br />Puna-armeijan läpimurtohyökkäys oli dramaattinen muutos verrattuna asemasodan rauhallisuuteen. Kaoottisissa olosuhteissa osa sotilaista karkasi tai eksyi joukoistaan. Heidän joukossa oli miehiä, joilla oli vaikeita psyykkisiä oireita, Kivimäki kertoo. Samaan aikaan miehiltä vaadittiin edeltävien sukupolvien kaltaista uhria, jonka varaan kansakunta voisi rakentaa tulevaisuutensa. Tällaiseen kansalliseen kertomukseen psyykkisesti vammautuneilla sotilailla ei ollut paljonkaan annettavaa, hän sanoo. <br /><br /><i>400 000 suomalaista joutuu jättämään kotinsa</i><br />Rauhan tultua haastattelussa välittömästi kuultujen sotilaiden kommentit olivat hämmentyneitä. Evakot joutuivat kiireellä jättämään luovutetut alueet.<br /><br />Sodan aikaisessa juhlaliputuksessa Helsingissä nähdään kadun varressa siniristilippujen rinnalla Saksan hakaristiliput. Historiantutkija Markku Jokisipilä kertoo, että suomalaisten on ollut vaikea myöntää, että maa oli yhteistyössä ja sotilaallisessa liittosuhteessa natsi-Saksan kanssa. Sen sijaan Suomen liittymäkohdat saksalaisten sodan käynnin kahteen suureen tavoitteeseen, ”lebensraumin” eli elintilan valtaamiseen ja juutalaisväestön fyysiseen tuhoamiseen, ovat ohuet, vaikka diplomaattinen ja sotilaallinen johto on varmasti ollut tietoinen myös jälkimmäisestä. Keskitys- ja tuhoamisleirin laajuus selvisi kuitenkin vasta sodan jälkeen. Tavallisen miehen sotakokemusta hallitsivat välitön lähiyhteisö ja oman rintamalohkon tapahtumat, ei niinkään kansainvälinen politiikka. Kuvat näyttävät Lapin sodan kelirikkoisia olosuhteita ja perääntyviä saksalaisia, mutta myös suomalaisten kanssakäymistä heidän kanssaan. <br /><br /><i>1930-luku oli meidän vuosikymmenemme. Se oli ihana vuosikymmen</i>. Kuvassa nähdään helsinkiläistä vapun viettoa. <i>Se oli täynnä kauniita aatteita ja ihanteita. Natsismi oli meille kommunismin vihollinen. Ja kun pelkäsimme viimeksi mainittua, niin eihän ole ihmeteltävää siinä, että olimme kallistumassa ensiksi mainittuun. Olimme Venäjän naapurina. Tiesimme varsin paljon Stalinin pakkotyöleireistä, mutta varsin vähän Hitlerin kuolemantehtävästä. Vasta perästäpäin meille on selvinnyt, että nämä kaksi maailmanhistorian kaameinta hahmoa olivat varsin läheisiä sukulaissieluja</i>. <br /><br />Suur-Suomi-aate kukoisti 1920–30-luvuilla yliopistopiireissä ja sitä levitettiin myös maaseudulle, kertoo Kirves. Ajatuksena oli, että Suomen heimokansat täytyy vapauttaa bolsevistien orjuudesta ja liittää Viena ja Aunus Suomen yhteyteen. Jatkosodan aikana nuo ajatukset eivät kuitenkaan kantaneet, koska niihin ei uskottu, Mälkki sanoo. Keskustelu jatkosodasta on ollut Suomessa poliittisesti latautunutta, Jokisipilä toteaa. 1930-luvulla Suomi tukeutui natsi-Saksaan ja suomettumisen kaudella Neuvostoliittoon. Kummassakin historiallisessa vaiheessa Suomessa on ollut yhteiskunnallisesti näkyvä ja kuuluva ihmisryhmä, joka on suositellut yhteistyötä totalitaarisen diktatuurivaltion kanssa. Se osoittaa kuinka helppo älykkäänkin ihmisen on harhautua, kun yhteiskunnalliset ja poliittiset ajankohtaan liittyvät muuttujat osuvat kohdalleen, hän sanoo. <br /><br />Sota halutaan pitää kliinisenä ja noudattaa sen käymisessä kansainvälisiä sopimuksia ja aikakauden eettisiä koodeja, Mälkki kertoo. Sodan aikana ihminen joutuu kuitenkin tekemään raakoja tekoja, se kuuluu sodan luonteeseen, Kirves toteaa. Sota on äärimmäisten tunteiden osoittamista, Mälkki sanoo.<br /><br /><i>Myöhemmin määrättiin asuinpitäjäksemme Valtimon kunta Pohjois-Karjalassa. Sinne muutettuamme jouduin jatkamaan koulunkäyntiäni kirkonkylän kansakoulussa, jonka opettajat ja oppilaat olivat ryssävihalla kyllästettyjä. Valtimon kansakoulussa olin ensimmäinen siirtolaislapsi ja ortodoksi. Niinpä opettaja käski minut tulemaan luokan eteen ja kertoi oppilailleen: ’Tässä näette nyt ilmielävän ryssän. Oletko sinä ryssä?’ Selvää oli, että mainittu tapahtuma täysin oudossa ympäristössä oli 12-vuotiaalle lapselle järkyttävä kokemus.</i> <br /><br />Toinen maailmasota on vaikuttanut oleellisesti suomalaisen yhteiskunnan muodostumiseen, Mälkki luonnehtii. Sodassa oli monta erilaista vaihetta, Kirves toteaa. Talvisota oli puhdas puolustustaistelu, jatkosodassa oli hyökkäyselementti mukana ja Lapin sodassa käännyttiin aseveljeä vastaan. Sen lisäksi meillä oli sisällissodan traumaattinen perintö, hän sanoo. Kaikki tämä on vaikuttanut siihen, että Suomen sodat ovat olleet traumaattisemmat kuin mitä on ymmärretty. <br /><br />Kuvat näyttävät, kuinka maata jälleenrakennetaan sodan jäljiltä. Vuoden 1944 jälkeen jäätiin odottamaan Suomen valtausta, mikä on ollut kansakunnalle traumatisoivaa, Mälkki kertoo. Hänen mukaansa jälkipolvien tehtävänä on yrittää ymmärtää sitä, mitä taistelukentällä tapahtui. Teemme itsellemme hallaa, jos ajattelemme, ettei sota ole meihin vaikuttanut, Mälkki sanoo. Sodasta voi myös selvitä.<br /><br /><i>Teksti: Jorma Junttila / Suomen kansallisfilmografia 2021</i>
|
topic |
asemasota
evakuointi
historiantutkijat
ideologiat
ihanteet
jatkosota
kansainvälinen politiikka
kansallissosialismi
kokemukset
kommunismi
korsut
kotirintama
kuolema
mielenterveyshäiriöt
nuoret
pelko
psykiatrinen hoito
puhdetyöt
sairaanhoitajat
saksalaiset
siirtoväki
sota-aika
sotahistoria
sotainvalidit
sotatoimet
sotilaat
sotilaspsykiatria
stressi
suru
toivottomuus
totalitarismi
traumat
tunteet
uskonnollisuus
vainajat
väkivalta
|
url |
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1568093
|
thumbnail |
http://www.elonet.fi/tenho/media/258533_J1484557E0.jpg
|
author |
Ari Matikainen
|
author_role |
d02
|
author_sort |
Ari Matikainen
|
author2 |
Ari Matikainen
Hannu-Pekka Vitikainen
Sari Aaltonen
Matti Näränen
Janne Laine
Laura Kuivalainen
Verneri Lilja
Nika Savolainen
Eeva Putro
|
author2_role |
aus
cng
flm
sds
rce
e01
|
author_corporate |
Kinocompany Oy
Napafilms Oy
Suomen elokuvasäätiö SES
AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus
YLE
Puolustusvoimat
Lotta Svärd Säätiö
Sotainvalidien Veljesliitto ry
Kaatuneiden Muistosäätiö
|
author_corporate_role |
e10
fnd
|
geographic |
Suomi
|
genre |
haastatteludokumentti
historiallinen dokumentti
sotadokumentti
dokumentti
|
format |
0/Video/
1/Video/Feature/
|
spelling |
Sota ja mielenrauha
Krig och sinnesfrid
War and Peace of Mind
Sotasankari
Sotasankarit
Suomi
2016
Ari Matikainen
Liisa Juntunen
Hannu-Pekka Vitikainen
Sari Aaltonen
Matti Näränen
Janne Laine
Janne Haavisto
Tarja Merivirta
Jasse Merivirta
Yrjö Pollari
Kata Launonen
Sandra Enkvist
Laura Kuivalainen
Olli Pärnänen
Teemu Åke
Toni Tikkanen
Hanna Pajala-Assefa
Erika Poikolainen
Maria Vilkki
Tiina Pesonen
Sanni Salonen
Milja Härkönen
Jenni Kirves
Helena Pilke
Jukka Kujala
Marko Terävä
Mira Kupari
Meguru Film Sound Oy
Airpix
Verneri Lilja
Nika Savolainen
Eeva Putro
Markku Jokisipilä
Ville Kivimäki
Juha Mälkki
Tuomas Tepora
Kinocompany Oy
Napafilms Oy
Suomen elokuvasäätiö SES
AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus
YLE
Puolustusvoimat
Lotta Svärd Säätiö
Sotainvalidien Veljesliitto ry
Kaatuneiden Muistosäätiö
VLMedia Oy
Vimeo On Demand
Elisa Viihde
22.01.2016
Helsinki, Suomi
Tampere, Suomi
Edinburgh, Iso-Britannia
Rauma, Suomi
11.03.2016
Espoo: Sello 4; Forssa: Forssan Elävienkuvien teatteri; Helsinki: Kinopalatsi 9 & 10; Hämeenlinna: Bio Rex 4; Joensuu: Tapio 3; Jyväskylä: Fantasia 3; Kajaani: Bio Rex 3; Kokkola: Bio Rex 1; Kuhmo: Pajakkakino; Kuopio: Kino Kuvakukko, Scala 2 & 6; Lahti: Kino Iiris; Lappeenranta: Kino-Aula, Strand 3; Oulu: Plaza 3 & 4, Star 3; Pori: Promenadi 3; Rauma: Iso-Hannu 1; Rovaniemi: Bio Rex; Seinäjoki: Matin-Tupa; Tampere: Plevna 3; Turku: Kinopalatsi 2 & 7; Vaasa: Gloria 3
Tuottaja ja ohjaaja kiittävät isovanhempiaan: Etti ja Arvi Matikainen, Olga ja Hannes Eloranta, Sirkka ja Eino Juntunen, Anja ja Pauli Knaapi<br /><br />Ella Brigatti, Iina Holopainen, Milla Janhonen, Raita Karpo, Sampo Karpo, Klaus Klemola, Aksa Korttila, Kimmo Kohtamäki, Ilari Taskinen, Elina Laiho, Asko Matikainen, Seija Matikainen, Sami Oinonen, Elias Salonen, Alina Tomnikov, Riikka Virtanen, Mika Wist, Cilla Werning, Jenni Kangasniemi, Pauli Sarin, Harri Ylönen, Ritva Nuortio, Pertti Kanon, Citadel Ordnance, Helsingin Yliopisto, MIL safarit, Metropolia / hoitotyön koulutuksen museo
Oulu: Star
25.02.2016
Seinäjoki: Matin-Tupa
03.03.2016
Joensuu: Tapio 1
09.03.2016
Helsinki: Korjaamo Kino; Kauhava: Y-Kino; Kouvola: Studio 2; Mikkeli: Kinolinna 2; Seinäjoki: Bio Marilyn 2
12.03.2016
Espoo: Kino Tapiola
30.03.2016
Kangasniemi: Kangastus
12.04.2016
Espoo: Sello 3; Helsinki: Kinopalatsi 2; Jyväskylä: Fantasia; Kuopio: Scala; Lappeenranta: Strand; Oulu: Plaza; Pori: Promenadi; Tampere: Plevna; Turku: Kinopalatsi [Kansallisen veteraanipäivän hyväntekeväisyysnäytökset]
27.04.2016
Kolari: Kino Kellokas [Kino Ylläs]
02.09.2016
asemasota
evakuointi
historiantutkijat
ideologiat
ihanteet
jatkosota
kansainvälinen politiikka
kansallissosialismi
kokemukset
kommunismi
korsut
kotirintama
kuolema
mielenterveyshäiriöt
nuoret
pelko
psykiatrinen hoito
puhdetyöt
sairaanhoitajat
saksalaiset
siirtoväki
sota-aika
sotahistoria
sotainvalidit
sotatoimet
sotilaat
sotilaspsykiatria
stressi
suru
toivottomuus
totalitarismi
traumat
tunteet
uskonnollisuus
vainajat
väkivalta
Ari Matikaisen ohjaama <i>Sota ja mielenrauha</i> (2016) on dokumenttielokuva, joka pohtii sotakokemusten vaikutusta suomalaisen ihmisen mieleen ja elämään ja sitä myöten koko kansakuntamme mentaliteettiin. Elokuvan ydinmateriaalia ovat ääneen luetut sota-ajan kirjeet ja päiväkirjamerkinnät sekä 1940-luvun arkistomateriaalit, joiden lomassa haastatellaan myös sotahistorian asiantuntijoita
<i>Elokuva perustuu sota-ajan kirjeisiin ja päiväkirjamerkintöihin.</i><br />Dokumenttielokuvan ydinmateriaalia ovat ääneen luetut sota-ajan kirjeet ja päiväkirjamerkinnät sekä arkistofilmit ja -valokuvat, joiden lomassa haastatellaan historiantuntijoita. <br /><br />Sotilas: <i>Jonain päivänä saatoin korsutoverin silmissä nähdä kuoleman. En osaa piirtää enkä sanoin kuvata, näin vain kuoleman hänen silmissään</i>. Sairaanhoitaja: <i>Ei mitään siteitä, ei kuumeisia kasvoja, silmiä vain. Silmiä, jotka milloin hurjina, milloin välinpitämättöminä tuijottavat avaruuteen.</i><br /><br /><i>Kevät 1940. 105 päivää kestänyt talvisota on päättynyt. Suomessa eletään välirauhan aikaa.</i><br />Historiantutkija Tuomas Tepora sanoo, että sota alkaa jo ennen kuin taistelut alkavat: sotaan valmistaudutaan ja sitä rakennetaan. Arkistofilmillä nähdään naisvoimistelijoiden esitys ja miesten voimistelua. Historiantutkija Jenni Kirves toteaa, että talvisodan rauha koettiin epäoikeuden mukaisena ja luovutettu Karjala haluttiin takaisin. Historiantutkija Markku Jokisipilä kertoo, että Suomessa puhuttiin lyhyestä kesäsodasta. Kuvissa sotilaat matkaavat rintamalle. <br /><br /><i>Eilen hyökkäsimme jälleen koko päivän aamuaikaisesta iltapimeään. Ryssä pakeni edeltä niin nopeasti, ettemme edes nähneet sitä. Sotaan on vaikea tottua, mutta nouseehan ja koittaa kohta Suomen uusi huomen</i>. Arkistofilmeillä nähdään kuvia rintamalta ja sotasairaalasta. <i>Kun hoitajat sanoi, että mene tuon potilaan luokse etkä lähde pois, niin kyllä tiesin, että kuolema on taas lähellä</i>. Historiantutkija Ville Kivimäki kertoo, että tulikaste on siirtymäriitti maailmaan, jossa kuolema on jatkuvasti läsnä. <i>Mitä ankarammiksi sota ympärillä muuttuu, sitä lähemmäksi kaikki tulevat toisiaan. – – Tuntuu oikeastaan surkuhupaisalta, että elämässäni en ole kokenut todellisinta lähimmäisenrakkautta missään muualla kuin korsussa</i>. Kirves muistuttaa, kuinka nuoria rintamamiehet olivat. Heillä ei ollut lupaa äänestää tai käydä ravintolassa, mutta heillä oli oikeus kuolla sodassa. <i>Rukoilin takerrellen ja melkein nyyhkyttäin. Pyysin hartaasti, että saisin elää ja että saisin kokea naisen</i>. <br /><br /><i>Kyllä luulin sotaa paljon viattomammaksi leikiksi kuin se todella oli ja on yhä vielä. Vakavaksi tämä aika on tehnyt paatuneemmankin miehen. Se on niin kummaa tämä kuoleman kasvojen edessä oleminen. Se panee poikkeuksetta ajattelemaan elettyä elämää ja iäisyyskysymyksiä. Rintaman takana olisi armotta naurettu näiden miesten puheille ja puuhille. Täällä ei kukaan naura</i>. Jatkuva kuolemanpelko vie ihmisen uskonnon juurille, Kivimäki sanoo. <br /><br />Asemasodan aikana sodankäynnin luonne oli ”hiipivää ja vaanivaa tarkka-ampuja- ja partiosodankäyntiä”, mikä kulutti miehiä, Kivimäki kertoo. Näköalattomuus ja epätietoisuus sodan kestosta loivat epävarmuutta. Kuvissa sotilaat rakentavat juoksuhautoja ja korsuja. Paikallaan oleminen ja odottaminen nakertavat pikkuhiljaa psyykettä, valtiotieteen tohtori ja sotilas Juha Mälkki sanoo. Kirves nostaa esille huolen kotona olevista. <i>Yks kaveri oli tullut lomalta. Se nousi juoksuhaudasta penkalle ja pisti tupakan palamaan. Ja naks, ryssä ampu sen siihen. Se oli tullu kesken lomansa sinne komppaniaan sen takia, että kun se meni kotikyläänsa, sen kihlattu morsian tai vakiosussu oli siellä sakemannin kainalossa</i>. <br /><br />Traumaattiset kokemukset saattoivat laukaista psyykkisen häiriön, Kivimäki kertoo. Jos oireet olivat niin vakavia, että sotilas tarvitsi psykiatrista hoitoa, hänet lähetettiin sotasairaalan yhteydessä toimiville sotapsykiatrisille osastoille. Kynnys psykiatriseen hoitoon pidettiin aika korkeana. Sen ajan psykiatrissa keskeinen ajatus oli se, että mielisairaudet ja erityiset sotaneuroosit johtuivat yksilön perimästä ja luonteenrakenteesta, älykkyydestä ja hermostollisista heikkouksista. Sodalla oli vain toissijainen merkitys häiriön kannalta. Uutta sokkihoitoa ryhdyttiin käyttämään ikään kuin pelotevaikutteena traumatisoituneelle potilaalle, jotta tämä saataisiin toimintakykyiseksi. Osa sotilaista turrutti mieltään alkoholilla ja huumeilla. Kotirintamalla ei aina käsitetty, että taisteluolosuhteista palannut saattoi käyttäytyä omituisesti. Juopottelu ja rellestäminen ”saattoi olla aikakaudella ainoa sanotaanko psykoterapian muoto, saada kehosta irti äärimmäisen taistelustressin tuottamaa jännitteisyyttä”, Mälkki toteaa.<br /><br /><i>1944. Asemasota on kestänyt 2 vuotta.</i><br /><i>Jos käy niin, että minun kohtaloni on tämä sota, ole urhea rakkaani. Olet antanut minulle niin paljon rakkautta, että olen saanut enempi kuin kukaan muu. Kasvata tytöstämme itsesi kaltainen jalo nainen. Äläkä menehdy suruun, sillä rakkauteni sinua suojelee</i>. Kotona maaseudulla naiset tekivät myös miesten työt. Papit toivat suruviestejä. <i>Viime yönäkin valvoin taas kauan ja itkin. Jumalani, miten tämä onkaan katkeraa! Kaipaan Seppoa aivan pakahtumiseen asti. Yritän vakuuttaa itselleni, että kaikella on tarkoituksensa – silläkin, että Seppo otettiin minulta pois, mutta mistään ei ole apua eikä lohtua. On vain hiljaisuus, yksinäisyys, pimeys ja kaiken keskellä lohduton, itkevä sydän.</i> Kuvassa nainen vie lasten kanssa kukkia hautausmaalle, jossa valkeat ristit seisovat pitkissä riveissä. Tepora sanoo, että sodan aikana yksityisen surun ilmaisu oli ”sanktioitua”. Omaisten ei kuulunut korostaa liikaa sankarivainajan yksilöllisyyttä, sillä koska hän oli kuollut isänmaan puolesta, isänmaa tavallaan omisti sen uhrin. On tietynlainen paradoksi, että vapaaehtoiseen uhrautumiseen isänmaan puolesta liittyy myös pakko. Sen ymmärtäminen, että kansakunta voi käyttää tällaista väkivaltaa omia kansalaisiaan kohtaan, on saattanut olla traumaattinen kokemus. <br /><br /><i>Niin, tämmöistä se on sotilaan elämä. Kultaiset, kauniit miehuusvuodet saimme rämpiä täällä hyisissä soissa ja mittaamattomissa korvissa kuoleman tuntu lähellämme, invaliditeetti peikkonamme. – – Ei tämä hääviä ole ja saisi jo loppua, mutta vain yhdellä ehdolla: meikäläisten on nyt voitettava. Voitto – tai sitten ei yhtään mitään.</i> Vihollisen suurhyökkäyksen 1944 jälkeen sairaanhoitaja kirjoittaa: <i>Miehet ovat likaisia, multaisia, verisiä, vaatteissa täitä, väsyneitä, tuskin jaksavat silmiään aukaista. Monikaan ei tahdo uskoa todeksi, että he eivät ole enää rintamalla. Sanoivat, että se taistelutanner on helvetti. Ottavat meitä kaulasta kiinni ja kysyvät, että oletko sinä oikeasti nainen?</i> <br /><br />Puna-armeijan läpimurtohyökkäys oli dramaattinen muutos verrattuna asemasodan rauhallisuuteen. Kaoottisissa olosuhteissa osa sotilaista karkasi tai eksyi joukoistaan. Heidän joukossa oli miehiä, joilla oli vaikeita psyykkisiä oireita, Kivimäki kertoo. Samaan aikaan miehiltä vaadittiin edeltävien sukupolvien kaltaista uhria, jonka varaan kansakunta voisi rakentaa tulevaisuutensa. Tällaiseen kansalliseen kertomukseen psyykkisesti vammautuneilla sotilailla ei ollut paljonkaan annettavaa, hän sanoo. <br /><br /><i>400 000 suomalaista joutuu jättämään kotinsa</i><br />Rauhan tultua haastattelussa välittömästi kuultujen sotilaiden kommentit olivat hämmentyneitä. Evakot joutuivat kiireellä jättämään luovutetut alueet.<br /><br />Sodan aikaisessa juhlaliputuksessa Helsingissä nähdään kadun varressa siniristilippujen rinnalla Saksan hakaristiliput. Historiantutkija Markku Jokisipilä kertoo, että suomalaisten on ollut vaikea myöntää, että maa oli yhteistyössä ja sotilaallisessa liittosuhteessa natsi-Saksan kanssa. Sen sijaan Suomen liittymäkohdat saksalaisten sodan käynnin kahteen suureen tavoitteeseen, ”lebensraumin” eli elintilan valtaamiseen ja juutalaisväestön fyysiseen tuhoamiseen, ovat ohuet, vaikka diplomaattinen ja sotilaallinen johto on varmasti ollut tietoinen myös jälkimmäisestä. Keskitys- ja tuhoamisleirin laajuus selvisi kuitenkin vasta sodan jälkeen. Tavallisen miehen sotakokemusta hallitsivat välitön lähiyhteisö ja oman rintamalohkon tapahtumat, ei niinkään kansainvälinen politiikka. Kuvat näyttävät Lapin sodan kelirikkoisia olosuhteita ja perääntyviä saksalaisia, mutta myös suomalaisten kanssakäymistä heidän kanssaan. <br /><br /><i>1930-luku oli meidän vuosikymmenemme. Se oli ihana vuosikymmen</i>. Kuvassa nähdään helsinkiläistä vapun viettoa. <i>Se oli täynnä kauniita aatteita ja ihanteita. Natsismi oli meille kommunismin vihollinen. Ja kun pelkäsimme viimeksi mainittua, niin eihän ole ihmeteltävää siinä, että olimme kallistumassa ensiksi mainittuun. Olimme Venäjän naapurina. Tiesimme varsin paljon Stalinin pakkotyöleireistä, mutta varsin vähän Hitlerin kuolemantehtävästä. Vasta perästäpäin meille on selvinnyt, että nämä kaksi maailmanhistorian kaameinta hahmoa olivat varsin läheisiä sukulaissieluja</i>. <br /><br />Suur-Suomi-aate kukoisti 1920–30-luvuilla yliopistopiireissä ja sitä levitettiin myös maaseudulle, kertoo Kirves. Ajatuksena oli, että Suomen heimokansat täytyy vapauttaa bolsevistien orjuudesta ja liittää Viena ja Aunus Suomen yhteyteen. Jatkosodan aikana nuo ajatukset eivät kuitenkaan kantaneet, koska niihin ei uskottu, Mälkki sanoo. Keskustelu jatkosodasta on ollut Suomessa poliittisesti latautunutta, Jokisipilä toteaa. 1930-luvulla Suomi tukeutui natsi-Saksaan ja suomettumisen kaudella Neuvostoliittoon. Kummassakin historiallisessa vaiheessa Suomessa on ollut yhteiskunnallisesti näkyvä ja kuuluva ihmisryhmä, joka on suositellut yhteistyötä totalitaarisen diktatuurivaltion kanssa. Se osoittaa kuinka helppo älykkäänkin ihmisen on harhautua, kun yhteiskunnalliset ja poliittiset ajankohtaan liittyvät muuttujat osuvat kohdalleen, hän sanoo. <br /><br />Sota halutaan pitää kliinisenä ja noudattaa sen käymisessä kansainvälisiä sopimuksia ja aikakauden eettisiä koodeja, Mälkki kertoo. Sodan aikana ihminen joutuu kuitenkin tekemään raakoja tekoja, se kuuluu sodan luonteeseen, Kirves toteaa. Sota on äärimmäisten tunteiden osoittamista, Mälkki sanoo.<br /><br /><i>Myöhemmin määrättiin asuinpitäjäksemme Valtimon kunta Pohjois-Karjalassa. Sinne muutettuamme jouduin jatkamaan koulunkäyntiäni kirkonkylän kansakoulussa, jonka opettajat ja oppilaat olivat ryssävihalla kyllästettyjä. Valtimon kansakoulussa olin ensimmäinen siirtolaislapsi ja ortodoksi. Niinpä opettaja käski minut tulemaan luokan eteen ja kertoi oppilailleen: ’Tässä näette nyt ilmielävän ryssän. Oletko sinä ryssä?’ Selvää oli, että mainittu tapahtuma täysin oudossa ympäristössä oli 12-vuotiaalle lapselle järkyttävä kokemus.</i> <br /><br />Toinen maailmasota on vaikuttanut oleellisesti suomalaisen yhteiskunnan muodostumiseen, Mälkki luonnehtii. Sodassa oli monta erilaista vaihetta, Kirves toteaa. Talvisota oli puhdas puolustustaistelu, jatkosodassa oli hyökkäyselementti mukana ja Lapin sodassa käännyttiin aseveljeä vastaan. Sen lisäksi meillä oli sisällissodan traumaattinen perintö, hän sanoo. Kaikki tämä on vaikuttanut siihen, että Suomen sodat ovat olleet traumaattisemmat kuin mitä on ymmärretty. <br /><br />Kuvat näyttävät, kuinka maata jälleenrakennetaan sodan jäljiltä. Vuoden 1944 jälkeen jäätiin odottamaan Suomen valtausta, mikä on ollut kansakunnalle traumatisoivaa, Mälkki kertoo. Hänen mukaansa jälkipolvien tehtävänä on yrittää ymmärtää sitä, mitä taistelukentällä tapahtui. Teemme itsellemme hallaa, jos ajattelemme, ettei sota ole meihin vaikuttanut, Mälkki sanoo. Sodasta voi myös selvitä.<br /><br /><i>Teksti: Jorma Junttila / Suomen kansallisfilmografia 2021</i>
<i>Kaunis ihminen</i><br />Sävellys: AH Haapasalo & Aki Tykki<br />Sanoitus: Aki Tykki<br />Sovitus: Happoradio & Rauli Eskolin<br />Esittäjä: Happoradio<br />Tuotanto, äänitys ja miksaus: Rauli Eskolin @ SF Sound Oy & Inkfish Studiot 2013-2014<br />A&R: Gabi Hakanen / Sony Music Finland
dokumentti
Ari Matikaisen dokumenttielokuva sodan tunnemaisemasta sai myönteisen vastaanoton. ”Matikainen kääntää kokemukset tunnelmaksi, joka ei päästä otteestaan, ja tunnelman kuviksi, jotka eivät unohdu”, luonnehti Hannu Poutiainen (Karjalainen 27.1.2016) DocPoint-esityksen nähtyään. ”Elokuvan tunneteho perustuu kerronnan rytmitykseen ja arkistomateriaalin editointiin. Suuri osa aineistosta nähdään aavistuksen verran hidastettuna. Hidastus luo kuviin unenomaisuutta ja muuttaa erityisesti taistelukuviin lisätyn ääniraidan luonnetta. Kun laukaukset sulautuvat unikuvaan, niiden kajahdukset muuttuvat sisäisiksi, mieleenmuistuman kaltaisiksi. Niihin tulee aavemainen ulottuvuus. On kuin jokin torjuttu palaisi kummittelemaan.”<br /><br />Neljä tähteä antaneen Miska Rantasen (Helsingin Sanomat 11.3.2016) mukaan ”Matikainen on rakentanut <i>Sotaan ja mielenrauhaan</i> läsnäolevan ja vaikuttavan kuvamaailman aiemmin vain harvoin nähdystä arkistomateriaalista. Yhdistämällä eri pätkiä ja luomalla niihin uuden äänimaailman Matikainen on loihtinut kekseliäästi sodan tämänkin juonteen eheäksi ja kestäväksi katsottavaksi. [- -] Kun sota on 70 vuoden päässä, sen mentaalipuolen analysointi onnistuu nyt viileästi. Vavahduttavinta <i>Sodassa ja mielenrauhassa</i> on silti se moneen kertaan aiemminkin todettu asia, kuinka nuoria sotilaat olivat.”<br /><br />Myös Henri Waltter Rehnströmin (Turun Sanomat 11.3.2016) mielestä ”Matikaisen maalauksellinen dokumentti piirtää harvinaisen eheän ja kokonaisvaltaisen kuvan sodan emotionaalisesta kokemuksesta. Elokuva tuo hienosti esille myös sankaruuteen ja isänmaallisuuteen liittyvät paradoksit. Mieleen tulee John Hustonin dokumentti <i>Tulkoon valkeus</i> [<i>Let There Be Light</i>, 1946], joka kertoi, miten hyvää hoitoa traumoista kärsivät amerikkalaiset sotilaat saivat. Matikaisen dokumentti puolestaan näyttää, miten olematonta vastaavanlainen hoito oli Suomessa. Pelosta ei saanut puhua. Ehkä tämä on yksi syy siihen, miksi sodan vaikutukset ovat meillä aistittavissa vielä tämän päivän sukupolvissa.”<br /><br />”<i>Sota ja mielenrauha</i> on tärkeä elokuva vaietusta aiheesta. Isiemme jälkeinen sukupolvi sai oman osansa, joka ei toivottavasti enää siirry seuraavalle”, mieli Olli-Matti Oinonen (Savon Sanomat 11.3.2016), jolla sotainvalidin poikana oli aiheesta omakohtaista kokemusta. ”<i>Sota ja mielenrauha</i> näyttää sodan julmaa kuvastoa, ruumiita arkuissaan, pysähtyneitä katseita sekä jalattomia ja kädettömiä sotasairaalan kuntoutuksessa. Pysäyttävien kuvien joukkoon on laitettu amatöörinäyttelijöitä tuijottamaan järkyttynein silmin. Olkoonkin, että näin yritetään kuvata, kuinka nuoria sotilaat oikeasti olivat, niin ratkaisu on vähän tekorealistinen, jopa pateettinen. Aidot kuvat puhuvat puolestaan.”<br /><br />”On kovin poikkeuksellista, että jatkosodasta tehdään dokumenttielokuvaa ja, kuten nyt, elokuva, joka on tyyliltään lähempänä dokumentaarista esseetä kuin perinteistä sotahistoriikkia”, Antti Selkokari (Aamulehti 11.3.2016) pohjusti. ”Tekijöiden julkilausuttu pyrkimys on ’tutkia sotien vaikutusta koko kansakunnan mentaliteettiin ja oikaista kansakunnan vääristynyttä muistia’. Pyrkimys on kunnianhimoinen, muttei toteudu, koska elokuva jää raapaisuksi. Noudatellessaan jatkosodan historiaa elokuva haksahtaa kronikoimaan sodan tapahtumia turhan tarkasti. [- -] Elokuva on hyvä näyte nykyisestä kotimaisesta dokumenttielokuvatuotannosta, jossa aineistoa kerätään ja kypsytellään jopa neljä vuotta. Haastatteluosuudet, ääneenluetut kirjeet ja niitä kuvittavat kuvanäytteet sulautuvat tasapainoiseksi elokuvaksi.”<br /><br />”Sodan strategisiin tai poliittisiin ulottuvuuksiin Matikaisen elokuva ei puutu. Sen näkökulma pysyy jokseenkin tiukasti ruohonjuuritasolla, yksittäisten sotilaiden tunnoissa”, Tarmo Poussu (Ilta-Sanomat 11.3.2016) totesi. ”Koska elokuvassa ei liioin ole päähenkilöitä, sen kerronta etenee varsin vapaamuotoisesti, mielijohteiden ja tunnelmien viitoittamana. Tuloksena on persoonallinen ja paikoin koskettava, mutta myös vähän hajanaiselta tuntuva ja kokonaisuutena etäiseksi jäävä dokumentti. Suomalaisten sotatraumoja on toki käsitelty sekä tutkimuksen että kirjallisuuden ja elokuvan keinoin jo monet kerrat, joten mitään erityisen uutta Matikaisen elokuvalla ei ole aiheesta tarjota. Elokuvan ilmeisin tyylirikko on sen lopputekstejä säestävä Happoradion laulu, joka irtoaa täysin dokumentin kontekstista.”
Pohjois-Karjalan Enosta kotoisin oleva ohjaaja-käsikirjoittaja Ari Matikainen (s. 1970) aloitti dokumenttielokuvaohjaajan opinnot Taideteollisessa korkeakoulun Elokuva- ja lavastustaiteen osastolla vuonna 1999. Matikaisen ohjaamiin lyhytelokuviin kuuluvat mm. <I>Hilva</I> (2001) ja <I>Vormelit</I> (2003). Hän ohjasi Yle Teema –televisiokanavalle 12-osaisen dokumenttisarjan <I>70-luvun sekahaku</I> (2006) sekä 1960-luvun Suomesta kertovan viisiosaisen sarjan <I>Kielletyt käskyt</I> (2006-2007). Lisäksi hänen tuotantoonsa kuuluu mm. Millennium Film Oy:lle tehty dokumenttielokuva <I>Zavtra</I> (2004).<br /><br />Matikainen halusi tehdä Taideteollisen korkeakoulun lopputyönään pitkän dokumentin suomalaisesta tanssimusiikki- ja lavaelämästä. Elokuvateatterilevityksen saaneen elokuvan <I>Yhden yön hotelli</I> (2007) painopisteeksi valikoitui suositun Agents-yhtyeen laulusolistin Jorma Kääriäisen mielenmaisema ja kiertue-elämä kolmen vuoden ajan. <I>Yhden yön hotelli</I> sai Jussi-palkinnon parhaana dokumenttielokuvana vuonna 2008. Matikainen ohjasi myös pitkän dokumenttielokuvan <I>Russian Libertine - Venäjän vapain mies</I> (2012), jonka keskiössä on Neuvostoliitossa vuonna 1947 syntynyt kirjailija, toisinajattelija Viktor Jerofejev.<br /><br />Seuraavana elokuvanaan Ari Matikainen ohjasi ja käsikirjoitti pitkän dokumenttielokuvan <I>Sota ja mielenrauha</I> (2016). Hän keskittyi elokuvassaan jatkosotaan ja sodan traumatisoivaan vaikutukseen. Elokuvan keskiössä on se kuinka sodat ovat vaikuttaneet kansakuntamme mentaliteettiin. Kulttuurisesta traumasta on tullut osa kansallista identiteettiä.<br /><br />Elokuva perustuu sota-ajan kirjeisiin, päiväkirjamerkintöihin ja asiantuntijoiden haastatteluihin. Sen ääniraita koostuu ääneen luetuista rintaman ja kodin välillä lähetetyistä kirjeistä ja päiväkirjoista. Intiimit kertomukset yhdistetään 1940-luvun arkistomateriaaliin.<br /><br />Matikainen oli aloittanut vuonna 2012 jatkosodan kirjeenvaihtojen tutkimisen elokuvaa varten. Hän löysi monia ja osin julkaisemattomia, tunteikkaita tarinoita tavallisten suomalaisten vaiheista ja kokemuksista sota-ajalta. Johtavana teemana on yksittäisen sotilaan henkinen selviytyminen sodassa ja sen jälkeen. Sotaveteraani-lehden 1/2016 mukaan Matikainen ja tuottaja Liisa Juntunen tajusivat valtavan kirjemäärän keskellä, kuinka paljon kokemuksia kätkeytyy ullakoille ja kotiarkistoihin. Tämän innoittamana he kehittivät nettipalvelun Sotapolku.fi, jonne jokainen suomalainen voi lisätä oman sodassa palvelleen sukulaisensa tietoja, valokuvia ja otteita rintamakirjeistä. Sivuston tarkoituksena on luoda yhteinen, kollektiivinen sähköinen matrikkeli sodan kävijöiden tiedoista. Se kannustaa ihmisiä digitoimaan kotiarkistojaan. Sotapolku-palvelu avattiin internetissä huhtikuussa 2016 osoitteessa www.sotapolku.fi.<br /><br />Matikainen kertoi Helsingin Sanomissa 6.3.2016: "Löysin kokonaisia, läpi sodan kestäneitä kirjeenvaihtoja, joista piirtyi esiin ajan tunnekaari." Hän yllättyi miten avoimesti monissa kirjeissä elämää ja tunteita kuvattiin, ilman sensuuria. Sotaa kävivät usein parikymppiset pojat. Päähenkilöä elokuvaansa Matikainen ei kuitenkaan halunnut, hän pyrki yleiseen tarinaan. Vanhasta filmimateriaalista hän etsi sotilaiden lähikuvia ja ilmeitä jättämällä taustamusiikin tai selostajan äänen pois. <br /><br />Myös uusi historian tutkimus on politiikan ja rintamalinjojen sijasta keskittynyt sodan kulttuuri- ja psykohistoriaan. Dokumentin keskeisin haastateltava on Ville Kivimäki, joka oli saanut Tieto-Finlandia-palkinnon teoksestaan <I>Murtuneet mielet</I> (2013). Kirjan pohjana oli hänen väitöskirjansa, jossa käsiteltiin suomalaisten sotilaiden psyyken kestämistä ja murtumista talvi- ja jatkosodassa. Dokumentin muita haastateltavia asiantuntijoita olivat Markku Jokisipilä, Jenni Kirves, Juha Mälkki ja Tuomas Tepora.<br /><br />Dokumentti antaa ääneen niille, jotka ovat joutuneet vaikenemaan. Matikainen kertoi Karjalainen-lehden haastattelussa 20.1.2016: "Ei se sota siihen loppunut, kun rauha tuli. Minä ja meistä moni muukin on syntynyt siihen sodanjälkeiseen maailmaan, jossa ollaan edetty sotaveteraanien, ukkiemme ja isiemme kanssa." Sodan jäljet saattoivat näkyä myös alkoholin käytössä, traumoja siirrettiin perheeseen ja lapsiin. Sotapsykiatrit pitivät aikoinaan sodan aiheuttamia psyykkisiä vammoja yksilöiden oman sairaalloisuuden seurauksina.<br /><br />Matikaisen puhelinhaastattelun 25.1.2022 mukaan elokuvan <I>Sota ja mielenrauha</I> dramatisoidut jaksot ja haastattelut kuvattiin syys-lokakuussa 2014. Kuvauspäiviä oli yhteensä noin 15, kamerakalustona oli HD-digikamera. Dramatisoituja jaksoja kuvattiin mm. Pornaisissa ja Espoossa ja Helsingin yliopiston Topeliassa. Haastattelut kuvattiin Yleisradiolle aiemmin käytössä olleessa H-studiossa Tähtitorninmäellä. Pian elokuvan teon jälkeen rakennus koki muutostyöt eikä kuvausstudiota enää ole. Elokuvan työnimenä oli kuvausvaiheessa "Sotasankarit". Näyttelijä Aksa Korttilan osuus leikkautui pois lopullisesta versiosta. <br /><br />Muusikko Jasse Merivirran etunimi on elokuvan lopputeksteissä virheellisessä muodossa Jesse, Erika Poikolaisen etunimi puolestaan virheellisesti Eerika.<br /><br />Elokuva sai ensiesityksensä DocPoint-elokuvafestivaalin avajaiselokuvana tammikuun lopussa 2016. Varsinainen ensi-iltakierros käynnistyi 11.3.2016.<br /><br />Elokuvan tuotantoyhtiö Kinocompany Oy lahjoitti 27.4.2016 Kansallisena veteraanipäivänä kustakin elokuvan myydystä pääsylipusta 50 senttiä Sotiemme Veteraanit -keräykseen. Ohjaaja Matikainen kommentoi päätöstä Turun Sanomissa 27.4.2016: "Elokuva kertoo nuorista, jotka joutuivat kamppailemaan hengestään ja henkisestä selviytymisestään II maailmansodan aikana ja sen jälkeenkin. Heidän panoksensa yhteiseen hyvään on ollut korvaamaton, joten koen, että on suorastaan velvollisuutemme suunnata elokuvasta saatavia tuottoja myös heidän hyvinvointinsa ylläpitämiseen." <br /><br />Ari Matikainen teki loppuvuonna 2016 elokuvan <I>Sota ja mielenrauha</I> tiimoilta myös sen kuvastoa hyödyntävän musiikkivideon, jonka kappaleena oli rock-yhtye Happoradion <I>Kaunis ihminen</I> (2014). Video taltioi myös yhtyeen musiikkiesitystä.<br /><br />Elokuvan dvd-julkaisu sisältää myös elokuvan trailerin.<br /><br />Ari Matikainen jatkoi sodan parissa. Hän toimi tuottajana Lars Feldballe-Petersenin bosnialaisesta sotarikollisesta kertovassa dokumenttielokuvassa <I>Unforgiven / Anteeksiantamaton</I> (2017). Päähenkilö kärsi Haagissa saamansa vankeusrangaistuksen Suomessa ja päätyi terapiassa hakemaan sovintoa uhriensa omaisten kanssa. Seuraavana pitkänä dokumenttielokuvan ohjaustyönään Matikainen teki elokuvan <I>Karpo</I> (2020) legendaarisesta televisiotoimittajasta.<br /><br /><I>Teksti: Juha Seitajärvi / Suomen kansallisfilmografia 2022</i>
Elokuvan metsäkohtauksia tehtiin Pornaisten Metsolantien läheisessä metsässä, ilmakuvauksia metsän ja järven yllä Espoon Nuuksiossa.<br /><br /><i>Toim. Juha Seitajärvi / Suomen kansallisfilmografia 2022</i>
Elokuvan sairaalakohtauksia käytävineen ja portaikkoineen kuvattiin Helsingin yliopiston Topelia-rakennuksessa (Unioninkatu 38).<br /><br /><i>Toim. Juha Seitajärvi / Suomen kansallisfilmografia 2022</i>
Helsinki: H-studio Tähtitorninkatu 12 (<I>asiantuntijoiden haastattelut</I>)<br /><br /><i>Toim. Juha Seitajärvi / Suomen kansallisfilmografia 2022</i>
|
main_date |
2016-01-01T00:00:00Z
|
publication_daterange |
[2016-01-01 TO 2016-12-31]
|
search_daterange_mv |
[2016-01-01 TO 2016-12-31]
|
author_facet |
Ari Matikainen
Hannu-Pekka Vitikainen
Sari Aaltonen
Matti Näränen
Janne Laine
Laura Kuivalainen
Verneri Lilja
Nika Savolainen
Eeva Putro
Kinocompany Oy
Napafilms Oy
Suomen elokuvasäätiö SES
AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus
YLE
Puolustusvoimat
Lotta Svärd Säätiö
Sotainvalidien Veljesliitto ry
Kaatuneiden Muistosäätiö
|
id |
kavi.elonet_elokuva_1568093
|
is_hierarchy_id |
kavi.elonet_elokuva_1568093
|
is_hierarchy_title |
Sota ja mielenrauha
|
first_indexed |
2017-04-11T11:58:21Z
|
last_indexed |
2023-12-01T08:55:53Z
|
fullrecord |
<?xml version="1.0"?>
<ExchangeSet schemaLocation="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward http://forward.cineca.it/schema/EN15907-forward-v1.0.xsd"><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_elokuva">1568093</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>Sota ja mielenrauha</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="virallinen nimi">original</TitleRelationship></Title><Title><TitleText lang="swe">Krig och sinnesfrid</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="ruotsinkielinen nimi">translated</TitleRelationship></Title><Title><TitleText lang="eng">War and Peace of Mind</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="englanninkielinen nimi">translated</TitleRelationship></Title><Title><TitleText>Sotasankari</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="työnimi">working</TitleRelationship></Title><Title><TitleText>Sotasankarit</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="työnimi">working</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>Sota ja mielenrauha</IdentifyingTitle><CountryOfReference><Country><RegionName elokuva-elomaa-maakoodi="FI">Suomi</RegionName></Country></CountryOfReference><YearOfReference elokuva-valmistumisvuodenlahde="lopputeksti">2016</YearOfReference><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="ohjaus" finna-activity-code="D02">D02</Activity><AgentName>Ari Matikainen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1026531</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="käsikirjoitus" finna-activity-code="aus">aus</Activity><AgentName>Ari Matikainen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1026531</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="tuottaja" finna-activity-code="fmp">fmp</Activity><AgentName elokuva-elotekija-nimityyppi="entinen nimi">Liisa Juntunen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1538524</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="vastaava tuottaja" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="vastaava tuottaja" elokuva-elotekija-tehtava="vastaava tuottaja">A99</Activity><AgentName>Ari Matikainen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1026531</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="kuvaus" finna-activity-code="cng">cng</Activity><AgentName>Hannu-Pekka Vitikainen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1069684</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="kuvaus" finna-activity-code="cng">cng</Activity><AgentName>Sari Aaltonen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1499569</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="leikkaus" finna-activity-code="flm">flm</Activity><AgentName>Matti Näränen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1484004</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="äänisuunnittelu" finna-activity-code="sds">sds</Activity><AgentName>Janne Laine</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>164421</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="musiikki" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="musiikki" elokuva-elotekija-tehtava="musiikki">A99</Activity><AgentName elokuva-elotekija-nimityyppi="muu nimi">Janne Haavisto</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>971248</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="musiikki" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="musiikki" elokuva-elotekija-tehtava="musiikki">A99</Activity><AgentName>Tarja Merivirta</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1524067</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="muusikko, sovitus" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="muusikko, sovitus" elokuva-elotekija-tehtava="muusikko, sovitus">A99</Activity><AgentName elokuva-elotekija-nimityyppi="muu nimi">Janne Haavisto</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>971248</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="muusikko, sovitus" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="muusikko, sovitus" elokuva-elotekija-tehtava="muusikko, sovitus">A99</Activity><AgentName>Jasse Merivirta</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1524072</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="muusikko, sovitus" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="muusikko, sovitus" elokuva-elotekija-tehtava="muusikko, sovitus">A99</Activity><AgentName>Tarja Merivirta</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1524067</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="muusikko, sovitus" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="muusikko, sovitus" elokuva-elotekija-tehtava="muusikko, sovitus">A99</Activity><AgentName>Yrjö Pollari</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1524074</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="maskeeraaja" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="maskeeraaja" elokuva-elotekija-tehtava="maskeeraaja">A99</Activity><AgentName>Kata Launonen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1230416</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="maskeeraaja" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="maskeeraaja" elokuva-elotekija-tehtava="maskeeraaja">A99</Activity><AgentName>Sandra Enkvist</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1514410</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="äänittäjä" finna-activity-code="rce">rce</Activity><AgentName>Laura Kuivalainen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>712926</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="äänittäjä" finna-activity-code="rce">rce</Activity><AgentName>Ari Matikainen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1026531</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="äänimiksaus" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="äänimiksaus" elokuva-elotekija-tehtava="äänimiksaus">A99</Activity><AgentName>Janne Laine</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>164421</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="äänimiksaus" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="äänimiksaus" elokuva-elotekija-tehtava="äänimiksaus">A99</Activity><AgentName>Olli Pärnänen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>100984</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="grafiikka ja efektointi" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="grafiikka ja efektointi" elokuva-elotekija-tehtava="grafiikka ja efektointi">A99</Activity><AgentName>Teemu Åke</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1343717</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="leikkausassistentti" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="leikkausassistentti" elokuva-elotekija-tehtava="leikkausassistentti">A99</Activity><AgentName>Toni Tikkanen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1508025</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="foley-artisti" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="foley-artisti" elokuva-elotekija-tehtava="foley-artisti">A99</Activity><AgentName>Hanna Pajala-Assefa</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1518688</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="esituotantovaiheen koordinaattori" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="esituotantovaiheen koordinaattori" elokuva-elotekija-tehtava="esituotantovaiheen koordinaattori">A99</Activity><AgentName>Erika Poikolainen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1433558</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="tuotantoassistentti" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="tuotantoassistentti" elokuva-elotekija-tehtava="tuotantoassistentti">A99</Activity><AgentName>Maria Vilkki</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1524075</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="tuotantoassistentti" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="tuotantoassistentti" elokuva-elotekija-tehtava="tuotantoassistentti">A99</Activity><AgentName>Tiina Pesonen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1491260</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="tuotantoassistentti" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="tuotantoassistentti" elokuva-elotekija-tehtava="tuotantoassistentti">A99</Activity><AgentName>Sanni Salonen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1505060</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="tuotantoharjoittelija" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="tuotantoharjoittelija" elokuva-elotekija-tehtava="tuotantoharjoittelija">A99</Activity><AgentName>Milja Härkönen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1492994</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="taustatutkija" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="taustatutkija" elokuva-elotekija-tehtava="taustatutkija">A99</Activity><AgentName>Jenni Kirves</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1524068</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="taustatutkija" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="taustatutkija" elokuva-elotekija-tehtava="taustatutkija">A99</Activity><AgentName>Helena Pilke</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1524076</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="jälkituotanto" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="jälkituotanto" elokuva-elotekija-tehtava="jälkituotanto">A99</Activity><AgentName elokuva-elotekija-selitys="Post Control Helsinki Oy">Jukka Kujala</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>167376</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="värimäärittely" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="värimäärittely" elokuva-elotekija-tehtava="värimäärittely">A99</Activity><AgentName elokuva-elotekija-selitys="Post Control Helsinki Oy">Marko Terävä</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>265646</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="markkinointi" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="markkinointi" elokuva-elotekija-tehtava="markkinointi">A99</Activity><AgentName>Mira Kupari</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1524077</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekijayhtio"><Activity tehtava="äänistudio" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="äänistudio" elokuva-elotekijayhtio-tehtava="äänistudio">A99</Activity><AgentName>Meguru Film Sound Oy</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>1318404</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekijayhtio"><Activity tehtava="ilmakuvaukset" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="ilmakuvaukset" elokuva-elotekijayhtio-tehtava="ilmakuvaukset">A99</Activity><AgentName>Airpix</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>1489427</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elonayttelija"><Activity finna-activity-code="E01">E01</Activity><AgentName elokuva-elonayttelija-rooli="sotilas kuvissa ja äänenä">Verneri Lilja</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1524079</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elonayttelija"><Activity finna-activity-code="E01">E01</Activity><AgentName elokuva-elonayttelija-rooli="sairaanhoitaja">Nika Savolainen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1520993</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elonayttelija"><Activity finna-activity-code="E01">E01</Activity><AgentName elokuva-elonayttelija-rooli="ääninäyttelijä">Eeva Putro</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1414495</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="asiantuntija">Markku Jokisipilä</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1512157</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="asiantuntija">Jenni Kirves</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1524068</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="asiantuntija">Ville Kivimäki</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1524069</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="asiantuntija">Juha Mälkki</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1524070</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="asiantuntija">Tuomas Tepora</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>1524071</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotuotantoyhtio"><Activity finna-activity-code="E10">E10</Activity><AgentName>Kinocompany Oy</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>1482850</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotuotantoyhtio"><Activity finna-activity-code="E10">E10</Activity><AgentName>Napafilms Oy</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>1482873</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elorahoitusyhtio"><Activity finna-activity-code="fnd">fnd</Activity><AgentName elokuva-elorahoitusyhtio-henkilo="Elina Kivihalme" elokuva-elorahoitusyhtio-rahoitustapa="tuotantotuki" elokuva-elorahoitusyhtio-summa="40 000 €">Suomen elokuvasäätiö SES</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>710032</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elorahoitusyhtio"><Activity finna-activity-code="fnd">fnd</Activity><AgentName elokuva-elorahoitusyhtio-henkilo="Outi Rousu" elokuva-elorahoitusyhtio-rahoitustapa="tuotantotuki" elokuva-elorahoitusyhtio-summa="20 000 €">AVEK - Audiovisuaalisen Viestintäkulttuurin Edistämiskeskus</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>710034</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elorahoitusyhtio"><Activity finna-activity-code="fnd">fnd</Activity><AgentName elokuva-elorahoitusyhtio-henkilo="Elina Kivihalme" elokuva-elorahoitusyhtio-rahoitustapa="kehittämistuki" elokuva-elorahoitusyhtio-summa="45 000 €">Suomen elokuvasäätiö SES</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>710032</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elorahoitusyhtio"><Activity finna-activity-code="fnd">fnd</Activity><AgentName elokuva-elorahoitusyhtio-henkilo="Elina Kivihalme" elokuva-elorahoitusyhtio-rahoitustapa="kehittämistuki" elokuva-elorahoitusyhtio-summa="35 000 €">Suomen elokuvasäätiö SES</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>710032</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elorahoitusyhtio"><Activity finna-activity-code="fnd">fnd</Activity><AgentName elokuva-elorahoitusyhtio-henkilo="Erkko Lyytinen, Iikka Vehkalahti" elokuva-elorahoitusyhtio-rahoitustapa="yhteistyö">YLE</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>1245049</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elorahoitusyhtio"><Activity finna-activity-code="fnd">fnd</Activity><AgentName elokuva-elorahoitusyhtio-rahoitustapa="yhteistyö">Puolustusvoimat</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>1364383</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elorahoitusyhtio"><Activity finna-activity-code="fnd">fnd</Activity><AgentName elokuva-elorahoitusyhtio-rahoitustapa="yhteistyö">Lotta Svärd Säätiö</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>1312139</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elorahoitusyhtio"><Activity finna-activity-code="fnd">fnd</Activity><AgentName elokuva-elorahoitusyhtio-rahoitustapa="yhteistyö">Sotainvalidien Veljesliitto ry</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>108407</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elorahoitusyhtio"><Activity finna-activity-code="fnd">fnd</Activity><AgentName elokuva-elorahoitusyhtio-rahoitustapa="yhteistyö">Kaatuneiden Muistosäätiö</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>1489429</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elorahoitusyhtio"><Activity finna-activity-code="fnd">fnd</Activity><AgentName elokuva-elorahoitusyhtio-henkilo="Pekka Uotila" elokuva-elorahoitusyhtio-rahoitustapa="markkinointi- ja levitystuki" elokuva-elorahoitusyhtio-summa="30 000 €">Suomen elokuvasäätiö SES</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>710032</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elolevittaja"><Activity finna-activity-code="fds">fds</Activity><AgentName elokuva-elolevittaja-vuosi="2016" elokuva-elolevittaja-levitystapa="teatterilevitys">Kinocompany Oy</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>1482850</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elolevittaja"><Activity finna-activity-code="fds">fds</Activity><AgentName elokuva-elolevittaja-vuosi="2016" elokuva-elolevittaja-levitystapa="DVD-levitys">VLMedia Oy</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>219880</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elolevittaja"><Activity finna-activity-code="fds">fds</Activity><AgentName elokuva-elolevittaja-vuosi="2016" elokuva-elolevittaja-levitystapa="VOD-levitys">Vimeo On Demand</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>1492658</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elolevittaja"><Activity finna-activity-code="fds">fds</Activity><AgentName elokuva-elolevittaja-vuosi="2020" elokuva-elolevittaja-levitystapa="internet-levitys">Elisa Viihde</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>1490402</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent elonet-tag="elotelevisioesitys"><ProductionEventType elokuva-elotelevisioesitys-esitysaika="06.12.2016" elokuva-elotelevisioesitys-paikka="YLE TV1 [Dokumenttiprojekti]">BRO</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elotelevisioesitys"><ProductionEventType elokuva-elotelevisioesitys-esitysaika="11.12.2016" elokuva-elotelevisioesitys-paikka="YLE TV1 [Dokumenttiprojekti]">BRO</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elotelevisioesitys"><ProductionEventType elokuva-elotelevisioesitys-esitysaika="29.05.2017" elokuva-elotelevisioesitys-paikka="YLE TV1 [Dokumenttiprojekti]">BRO</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elotelevisioesitys"><ProductionEventType elokuva-elotelevisioesitys-esitysaika="04.06.2017" elokuva-elotelevisioesitys-paikka="YLE TV1 [Dokumenttiprojekti]">BRO</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="tarkastus"><ProductionEventType elokuva-tarkastus-tarkastusilmoitus="luokittelu" elokuva-tarkastus-formaatti="DCP" elokuva-tarkastus-kesto="01:12:00" elokuva-tarkastus-perustelut="Ahdistus." elokuva-tarkastus-ikaraja="12" elokuva-tarkastus-luokittelu-sisalto="ahdistus">CEN</ProductionEventType><DateText>22.01.2016</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="DocPoint">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Helsinki, Suomi</RegionName></Region><DateText>2016</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="Tampereen elokuvajuhlat">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Tampere, Suomi</RegionName></Region><DateText>2016</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="Edinburgh International Film Festival">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Edinburgh, Iso-Britannia</RegionName></Region><DateText>2016</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="Blue Sea Film Festival">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Rauma, Suomi</RegionName></Region><DateText>2016</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="ensiesityspaiva"><ProductionEventType>PRE</ProductionEventType><DateText>11.03.2016</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="ensiesityspaikat"><ProductionEventType>PRE</ProductionEventType><Region><RegionName>Espoo: Sello 4; Forssa: Forssan Elävienkuvien teatteri; Helsinki: Kinopalatsi 9 & 10; Hämeenlinna: Bio Rex 4; Joensuu: Tapio 3; Jyväskylä: Fantasia 3; Kajaani: Bio Rex 3; Kokkola: Bio Rex 1; Kuhmo: Pajakkakino; Kuopio: Kino Kuvakukko, Scala 2 & 6; Lahti: Kino Iiris; Lappeenranta: Kino-Aula, Strand 3; Oulu: Plaza 3 & 4, Star 3; Pori: Promenadi 3; Rauma: Iso-Hannu 1; Rovaniemi: Bio Rex; Seinäjoki: Matin-Tupa; Tampere: Plevna 3; Turku: Kinopalatsi 2 & 7; Vaasa: Gloria 3</RegionName></Region></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="kiitokset"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_kiitokset>Tuottaja ja ohjaaja kiittävät isovanhempiaan: Etti ja Arvi Matikainen, Olga ja Hannes Eloranta, Sirkka ja Eino Juntunen, Anja ja Pauli Knaapi<br /><br />Ella Brigatti, Iina Holopainen, Milla Janhonen, Raita Karpo, Sampo Karpo, Klaus Klemola, Aksa Korttila, Kimmo Kohtamäki, Ilari Taskinen, Elina Laiho, Asko Matikainen, Seija Matikainen, Sami Oinonen, Elias Salonen, Alina Tomnikov, Riikka Virtanen, Mika Wist, Cilla Werning, Jenni Kangasniemi, Pauli Sarin, Harri Ylönen, Ritva Nuortio, Pertti Kanon, Citadel Ordnance, Helsingin Yliopisto, MIL safarit, Metropolia / hoitotyön koulutuksen museo</elokuva_kiitokset></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="teatterikopioidenlkm"><ProductionEventType elokuva-teatterikopioidenlkm="28">SCR</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="katsojaluku"><ProductionEventType elokuva-katsojaluku="3 542">SCR</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ennakkoesitys">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Oulu: Star</RegionName></Region><DateText>25.02.2016</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ennakkoesitys">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Seinäjoki: Matin-Tupa</RegionName></Region><DateText>03.03.2016</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ennakkoesitys">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Joensuu: Tapio 1</RegionName></Region><DateText>09.03.2016</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Helsinki: Korjaamo Kino; Kauhava: Y-Kino; Kouvola: Studio 2; Mikkeli: Kinolinna 2; Seinäjoki: Bio Marilyn 2</RegionName></Region><DateText>12.03.2016</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="erikoisesitys">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Espoo: Kino Tapiola</RegionName></Region><DateText>30.03.2016</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="erikoisesitys">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Kangasniemi: Kangastus</RegionName></Region><DateText>12.04.2016</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="erikoisesitys">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Espoo: Sello 3; Helsinki: Kinopalatsi 2; Jyväskylä: Fantasia; Kuopio: Scala; Lappeenranta: Strand; Oulu: Plaza; Pori: Promenadi; Tampere: Plevna; Turku: Kinopalatsi [Kansallisen veteraanipäivän hyväntekeväisyysnäytökset]</RegionName></Region><DateText>27.04.2016</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="elokuvatapahtuma">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Kolari: Kino Kellokas [Kino Ylläs]</RegionName></Region><DateText>02.09.2016</DateText></ProductionEvent><SubjectTerms><Term>asemasota</Term><Term>evakuointi</Term><Term>historiantutkijat</Term><Term>ideologiat</Term><Term>ihanteet</Term><Term>jatkosota</Term><Term>kansainvälinen politiikka</Term><Term>kansallissosialismi</Term><Term>kokemukset</Term><Term>kommunismi</Term><Term>korsut</Term><Term>kotirintama</Term><Term>kuolema</Term><Term>mielenterveyshäiriöt</Term><Term>nuoret</Term><Term>pelko</Term><Term>psykiatrinen hoito</Term><Term>puhdetyöt</Term><Term>sairaanhoitajat</Term><Term>saksalaiset</Term><Term>siirtoväki</Term><Term>sota-aika</Term><Term>sotahistoria</Term><Term>sotainvalidit</Term><Term>sotatoimet</Term><Term>sotilaat</Term><Term>sotilaspsykiatria</Term><Term>stressi</Term><Term>suru</Term><Term>toivottomuus</Term><Term>totalitarismi</Term><Term>traumat</Term><Term>tunteet</Term><Term>uskonnollisuus</Term><Term>vainajat</Term><Term>väkivalta</Term></SubjectTerms><ContentDescription><DescriptionType>Synopsis</DescriptionType><DescriptionText>Ari Matikaisen ohjaama <i>Sota ja mielenrauha</i> (2016) on dokumenttielokuva, joka pohtii sotakokemusten vaikutusta suomalaisen ihmisen mieleen ja elämään ja sitä myöten koko kansakuntamme mentaliteettiin. Elokuvan ydinmateriaalia ovat ääneen luetut sota-ajan kirjeet ja päiväkirjamerkinnät sekä 1940-luvun arkistomateriaalit, joiden lomassa haastatellaan myös sotahistorian asiantuntijoita.</DescriptionText><Language>fi</Language></ContentDescription><ContentDescription><DescriptionType>Content description</DescriptionType><DescriptionText><i>Elokuva perustuu sota-ajan kirjeisiin ja päiväkirjamerkintöihin.</i><br />Dokumenttielokuvan ydinmateriaalia ovat ääneen luetut sota-ajan kirjeet ja päiväkirjamerkinnät sekä arkistofilmit ja -valokuvat, joiden lomassa haastatellaan historiantuntijoita. <br /><br />Sotilas: <i>Jonain päivänä saatoin korsutoverin silmissä nähdä kuoleman. En osaa piirtää enkä sanoin kuvata, näin vain kuoleman hänen silmissään</i>. Sairaanhoitaja: <i>Ei mitään siteitä, ei kuumeisia kasvoja, silmiä vain. Silmiä, jotka milloin hurjina, milloin välinpitämättöminä tuijottavat avaruuteen.</i><br /><br /><i>Kevät 1940. 105 päivää kestänyt talvisota on päättynyt. Suomessa eletään välirauhan aikaa.</i><br />Historiantutkija Tuomas Tepora sanoo, että sota alkaa jo ennen kuin taistelut alkavat: sotaan valmistaudutaan ja sitä rakennetaan. Arkistofilmillä nähdään naisvoimistelijoiden esitys ja miesten voimistelua. Historiantutkija Jenni Kirves toteaa, että talvisodan rauha koettiin epäoikeuden mukaisena ja luovutettu Karjala haluttiin takaisin. Historiantutkija Markku Jokisipilä kertoo, että Suomessa puhuttiin lyhyestä kesäsodasta. Kuvissa sotilaat matkaavat rintamalle. <br /><br /><i>Eilen hyökkäsimme jälleen koko päivän aamuaikaisesta iltapimeään. Ryssä pakeni edeltä niin nopeasti, ettemme edes nähneet sitä. Sotaan on vaikea tottua, mutta nouseehan ja koittaa kohta Suomen uusi huomen</i>. Arkistofilmeillä nähdään kuvia rintamalta ja sotasairaalasta. <i>Kun hoitajat sanoi, että mene tuon potilaan luokse etkä lähde pois, niin kyllä tiesin, että kuolema on taas lähellä</i>. Historiantutkija Ville Kivimäki kertoo, että tulikaste on siirtymäriitti maailmaan, jossa kuolema on jatkuvasti läsnä. <i>Mitä ankarammiksi sota ympärillä muuttuu, sitä lähemmäksi kaikki tulevat toisiaan. – – Tuntuu oikeastaan surkuhupaisalta, että elämässäni en ole kokenut todellisinta lähimmäisenrakkautta missään muualla kuin korsussa</i>. Kirves muistuttaa, kuinka nuoria rintamamiehet olivat. Heillä ei ollut lupaa äänestää tai käydä ravintolassa, mutta heillä oli oikeus kuolla sodassa. <i>Rukoilin takerrellen ja melkein nyyhkyttäin. Pyysin hartaasti, että saisin elää ja että saisin kokea naisen</i>. <br /><br /><i>Kyllä luulin sotaa paljon viattomammaksi leikiksi kuin se todella oli ja on yhä vielä. Vakavaksi tämä aika on tehnyt paatuneemmankin miehen. Se on niin kummaa tämä kuoleman kasvojen edessä oleminen. Se panee poikkeuksetta ajattelemaan elettyä elämää ja iäisyyskysymyksiä. Rintaman takana olisi armotta naurettu näiden miesten puheille ja puuhille. Täällä ei kukaan naura</i>. Jatkuva kuolemanpelko vie ihmisen uskonnon juurille, Kivimäki sanoo. <br /><br />Asemasodan aikana sodankäynnin luonne oli ”hiipivää ja vaanivaa tarkka-ampuja- ja partiosodankäyntiä”, mikä kulutti miehiä, Kivimäki kertoo. Näköalattomuus ja epätietoisuus sodan kestosta loivat epävarmuutta. Kuvissa sotilaat rakentavat juoksuhautoja ja korsuja. Paikallaan oleminen ja odottaminen nakertavat pikkuhiljaa psyykettä, valtiotieteen tohtori ja sotilas Juha Mälkki sanoo. Kirves nostaa esille huolen kotona olevista. <i>Yks kaveri oli tullut lomalta. Se nousi juoksuhaudasta penkalle ja pisti tupakan palamaan. Ja naks, ryssä ampu sen siihen. Se oli tullu kesken lomansa sinne komppaniaan sen takia, että kun se meni kotikyläänsa, sen kihlattu morsian tai vakiosussu oli siellä sakemannin kainalossa</i>. <br /><br />Traumaattiset kokemukset saattoivat laukaista psyykkisen häiriön, Kivimäki kertoo. Jos oireet olivat niin vakavia, että sotilas tarvitsi psykiatrista hoitoa, hänet lähetettiin sotasairaalan yhteydessä toimiville sotapsykiatrisille osastoille. Kynnys psykiatriseen hoitoon pidettiin aika korkeana. Sen ajan psykiatrissa keskeinen ajatus oli se, että mielisairaudet ja erityiset sotaneuroosit johtuivat yksilön perimästä ja luonteenrakenteesta, älykkyydestä ja hermostollisista heikkouksista. Sodalla oli vain toissijainen merkitys häiriön kannalta. Uutta sokkihoitoa ryhdyttiin käyttämään ikään kuin pelotevaikutteena traumatisoituneelle potilaalle, jotta tämä saataisiin toimintakykyiseksi. Osa sotilaista turrutti mieltään alkoholilla ja huumeilla. Kotirintamalla ei aina käsitetty, että taisteluolosuhteista palannut saattoi käyttäytyä omituisesti. Juopottelu ja rellestäminen ”saattoi olla aikakaudella ainoa sanotaanko psykoterapian muoto, saada kehosta irti äärimmäisen taistelustressin tuottamaa jännitteisyyttä”, Mälkki toteaa.<br /><br /><i>1944. Asemasota on kestänyt 2 vuotta.</i><br /><i>Jos käy niin, että minun kohtaloni on tämä sota, ole urhea rakkaani. Olet antanut minulle niin paljon rakkautta, että olen saanut enempi kuin kukaan muu. Kasvata tytöstämme itsesi kaltainen jalo nainen. Äläkä menehdy suruun, sillä rakkauteni sinua suojelee</i>. Kotona maaseudulla naiset tekivät myös miesten työt. Papit toivat suruviestejä. <i>Viime yönäkin valvoin taas kauan ja itkin. Jumalani, miten tämä onkaan katkeraa! Kaipaan Seppoa aivan pakahtumiseen asti. Yritän vakuuttaa itselleni, että kaikella on tarkoituksensa – silläkin, että Seppo otettiin minulta pois, mutta mistään ei ole apua eikä lohtua. On vain hiljaisuus, yksinäisyys, pimeys ja kaiken keskellä lohduton, itkevä sydän.</i> Kuvassa nainen vie lasten kanssa kukkia hautausmaalle, jossa valkeat ristit seisovat pitkissä riveissä. Tepora sanoo, että sodan aikana yksityisen surun ilmaisu oli ”sanktioitua”. Omaisten ei kuulunut korostaa liikaa sankarivainajan yksilöllisyyttä, sillä koska hän oli kuollut isänmaan puolesta, isänmaa tavallaan omisti sen uhrin. On tietynlainen paradoksi, että vapaaehtoiseen uhrautumiseen isänmaan puolesta liittyy myös pakko. Sen ymmärtäminen, että kansakunta voi käyttää tällaista väkivaltaa omia kansalaisiaan kohtaan, on saattanut olla traumaattinen kokemus. <br /><br /><i>Niin, tämmöistä se on sotilaan elämä. Kultaiset, kauniit miehuusvuodet saimme rämpiä täällä hyisissä soissa ja mittaamattomissa korvissa kuoleman tuntu lähellämme, invaliditeetti peikkonamme. – – Ei tämä hääviä ole ja saisi jo loppua, mutta vain yhdellä ehdolla: meikäläisten on nyt voitettava. Voitto – tai sitten ei yhtään mitään.</i> Vihollisen suurhyökkäyksen 1944 jälkeen sairaanhoitaja kirjoittaa: <i>Miehet ovat likaisia, multaisia, verisiä, vaatteissa täitä, väsyneitä, tuskin jaksavat silmiään aukaista. Monikaan ei tahdo uskoa todeksi, että he eivät ole enää rintamalla. Sanoivat, että se taistelutanner on helvetti. Ottavat meitä kaulasta kiinni ja kysyvät, että oletko sinä oikeasti nainen?</i> <br /><br />Puna-armeijan läpimurtohyökkäys oli dramaattinen muutos verrattuna asemasodan rauhallisuuteen. Kaoottisissa olosuhteissa osa sotilaista karkasi tai eksyi joukoistaan. Heidän joukossa oli miehiä, joilla oli vaikeita psyykkisiä oireita, Kivimäki kertoo. Samaan aikaan miehiltä vaadittiin edeltävien sukupolvien kaltaista uhria, jonka varaan kansakunta voisi rakentaa tulevaisuutensa. Tällaiseen kansalliseen kertomukseen psyykkisesti vammautuneilla sotilailla ei ollut paljonkaan annettavaa, hän sanoo. <br /><br /><i>400 000 suomalaista joutuu jättämään kotinsa</i><br />Rauhan tultua haastattelussa välittömästi kuultujen sotilaiden kommentit olivat hämmentyneitä. Evakot joutuivat kiireellä jättämään luovutetut alueet.<br /><br />Sodan aikaisessa juhlaliputuksessa Helsingissä nähdään kadun varressa siniristilippujen rinnalla Saksan hakaristiliput. Historiantutkija Markku Jokisipilä kertoo, että suomalaisten on ollut vaikea myöntää, että maa oli yhteistyössä ja sotilaallisessa liittosuhteessa natsi-Saksan kanssa. Sen sijaan Suomen liittymäkohdat saksalaisten sodan käynnin kahteen suureen tavoitteeseen, ”lebensraumin” eli elintilan valtaamiseen ja juutalaisväestön fyysiseen tuhoamiseen, ovat ohuet, vaikka diplomaattinen ja sotilaallinen johto on varmasti ollut tietoinen myös jälkimmäisestä. Keskitys- ja tuhoamisleirin laajuus selvisi kuitenkin vasta sodan jälkeen. Tavallisen miehen sotakokemusta hallitsivat välitön lähiyhteisö ja oman rintamalohkon tapahtumat, ei niinkään kansainvälinen politiikka. Kuvat näyttävät Lapin sodan kelirikkoisia olosuhteita ja perääntyviä saksalaisia, mutta myös suomalaisten kanssakäymistä heidän kanssaan. <br /><br /><i>1930-luku oli meidän vuosikymmenemme. Se oli ihana vuosikymmen</i>. Kuvassa nähdään helsinkiläistä vapun viettoa. <i>Se oli täynnä kauniita aatteita ja ihanteita. Natsismi oli meille kommunismin vihollinen. Ja kun pelkäsimme viimeksi mainittua, niin eihän ole ihmeteltävää siinä, että olimme kallistumassa ensiksi mainittuun. Olimme Venäjän naapurina. Tiesimme varsin paljon Stalinin pakkotyöleireistä, mutta varsin vähän Hitlerin kuolemantehtävästä. Vasta perästäpäin meille on selvinnyt, että nämä kaksi maailmanhistorian kaameinta hahmoa olivat varsin läheisiä sukulaissieluja</i>. <br /><br />Suur-Suomi-aate kukoisti 1920–30-luvuilla yliopistopiireissä ja sitä levitettiin myös maaseudulle, kertoo Kirves. Ajatuksena oli, että Suomen heimokansat täytyy vapauttaa bolsevistien orjuudesta ja liittää Viena ja Aunus Suomen yhteyteen. Jatkosodan aikana nuo ajatukset eivät kuitenkaan kantaneet, koska niihin ei uskottu, Mälkki sanoo. Keskustelu jatkosodasta on ollut Suomessa poliittisesti latautunutta, Jokisipilä toteaa. 1930-luvulla Suomi tukeutui natsi-Saksaan ja suomettumisen kaudella Neuvostoliittoon. Kummassakin historiallisessa vaiheessa Suomessa on ollut yhteiskunnallisesti näkyvä ja kuuluva ihmisryhmä, joka on suositellut yhteistyötä totalitaarisen diktatuurivaltion kanssa. Se osoittaa kuinka helppo älykkäänkin ihmisen on harhautua, kun yhteiskunnalliset ja poliittiset ajankohtaan liittyvät muuttujat osuvat kohdalleen, hän sanoo. <br /><br />Sota halutaan pitää kliinisenä ja noudattaa sen käymisessä kansainvälisiä sopimuksia ja aikakauden eettisiä koodeja, Mälkki kertoo. Sodan aikana ihminen joutuu kuitenkin tekemään raakoja tekoja, se kuuluu sodan luonteeseen, Kirves toteaa. Sota on äärimmäisten tunteiden osoittamista, Mälkki sanoo.<br /><br /><i>Myöhemmin määrättiin asuinpitäjäksemme Valtimon kunta Pohjois-Karjalassa. Sinne muutettuamme jouduin jatkamaan koulunkäyntiäni kirkonkylän kansakoulussa, jonka opettajat ja oppilaat olivat ryssävihalla kyllästettyjä. Valtimon kansakoulussa olin ensimmäinen siirtolaislapsi ja ortodoksi. Niinpä opettaja käski minut tulemaan luokan eteen ja kertoi oppilailleen: ’Tässä näette nyt ilmielävän ryssän. Oletko sinä ryssä?’ Selvää oli, että mainittu tapahtuma täysin oudossa ympäristössä oli 12-vuotiaalle lapselle järkyttävä kokemus.</i> <br /><br />Toinen maailmasota on vaikuttanut oleellisesti suomalaisen yhteiskunnan muodostumiseen, Mälkki luonnehtii. Sodassa oli monta erilaista vaihetta, Kirves toteaa. Talvisota oli puhdas puolustustaistelu, jatkosodassa oli hyökkäyselementti mukana ja Lapin sodassa käännyttiin aseveljeä vastaan. Sen lisäksi meillä oli sisällissodan traumaattinen perintö, hän sanoo. Kaikki tämä on vaikuttanut siihen, että Suomen sodat ovat olleet traumaattisemmat kuin mitä on ymmärretty. <br /><br />Kuvat näyttävät, kuinka maata jälleenrakennetaan sodan jäljiltä. Vuoden 1944 jälkeen jäätiin odottamaan Suomen valtausta, mikä on ollut kansakunnalle traumatisoivaa, Mälkki kertoo. Hänen mukaansa jälkipolvien tehtävänä on yrittää ymmärtää sitä, mitä taistelukentällä tapahtui. Teemme itsellemme hallaa, jos ajattelemme, ettei sota ole meihin vaikuttanut, Mälkki sanoo. Sodasta voi myös selvitä.<br /><br /><i>Teksti: Jorma Junttila / Suomen kansallisfilmografia 2021</i></DescriptionText><Language>fi</Language></ContentDescription><ProductionEvent elonet-tag="musiikki"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_musiikki><i>Kaunis ihminen</i><br />Sävellys: AH Haapasalo & Aki Tykki<br />Sanoitus: Aki Tykki<br />Sovitus: Happoradio & Rauli Eskolin<br />Esittäjä: Happoradio<br />Tuotanto, äänitys ja miksaus: Rauli Eskolin @ SF Sound Oy & Inkfish Studiot 2013-2014<br />A&R: Gabi Hakanen / Sony Music Finland</elokuva_musiikki></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="laji2fin"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_laji2fin>dokumentti</elokuva_laji2fin></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="genre"><ProductionEventType elokuva-genre="haastatteludokumentti">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="genre"><ProductionEventType elokuva-genre="historiallinen dokumentti">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="genre"><ProductionEventType elokuva-genre="sotadokumentti">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="lehdistoarvio"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_lehdistoarvio>Ari Matikaisen dokumenttielokuva sodan tunnemaisemasta sai myönteisen vastaanoton. ”Matikainen kääntää kokemukset tunnelmaksi, joka ei päästä otteestaan, ja tunnelman kuviksi, jotka eivät unohdu”, luonnehti Hannu Poutiainen (Karjalainen 27.1.2016) DocPoint-esityksen nähtyään. ”Elokuvan tunneteho perustuu kerronnan rytmitykseen ja arkistomateriaalin editointiin. Suuri osa aineistosta nähdään aavistuksen verran hidastettuna. Hidastus luo kuviin unenomaisuutta ja muuttaa erityisesti taistelukuviin lisätyn ääniraidan luonnetta. Kun laukaukset sulautuvat unikuvaan, niiden kajahdukset muuttuvat sisäisiksi, mieleenmuistuman kaltaisiksi. Niihin tulee aavemainen ulottuvuus. On kuin jokin torjuttu palaisi kummittelemaan.”<br /><br />Neljä tähteä antaneen Miska Rantasen (Helsingin Sanomat 11.3.2016) mukaan ”Matikainen on rakentanut <i>Sotaan ja mielenrauhaan</i> läsnäolevan ja vaikuttavan kuvamaailman aiemmin vain harvoin nähdystä arkistomateriaalista. Yhdistämällä eri pätkiä ja luomalla niihin uuden äänimaailman Matikainen on loihtinut kekseliäästi sodan tämänkin juonteen eheäksi ja kestäväksi katsottavaksi. [- -] Kun sota on 70 vuoden päässä, sen mentaalipuolen analysointi onnistuu nyt viileästi. Vavahduttavinta <i>Sodassa ja mielenrauhassa</i> on silti se moneen kertaan aiemminkin todettu asia, kuinka nuoria sotilaat olivat.”<br /><br />Myös Henri Waltter Rehnströmin (Turun Sanomat 11.3.2016) mielestä ”Matikaisen maalauksellinen dokumentti piirtää harvinaisen eheän ja kokonaisvaltaisen kuvan sodan emotionaalisesta kokemuksesta. Elokuva tuo hienosti esille myös sankaruuteen ja isänmaallisuuteen liittyvät paradoksit. Mieleen tulee John Hustonin dokumentti <i>Tulkoon valkeus</i> [<i>Let There Be Light</i>, 1946], joka kertoi, miten hyvää hoitoa traumoista kärsivät amerikkalaiset sotilaat saivat. Matikaisen dokumentti puolestaan näyttää, miten olematonta vastaavanlainen hoito oli Suomessa. Pelosta ei saanut puhua. Ehkä tämä on yksi syy siihen, miksi sodan vaikutukset ovat meillä aistittavissa vielä tämän päivän sukupolvissa.”<br /><br />”<i>Sota ja mielenrauha</i> on tärkeä elokuva vaietusta aiheesta. Isiemme jälkeinen sukupolvi sai oman osansa, joka ei toivottavasti enää siirry seuraavalle”, mieli Olli-Matti Oinonen (Savon Sanomat 11.3.2016), jolla sotainvalidin poikana oli aiheesta omakohtaista kokemusta. ”<i>Sota ja mielenrauha</i> näyttää sodan julmaa kuvastoa, ruumiita arkuissaan, pysähtyneitä katseita sekä jalattomia ja kädettömiä sotasairaalan kuntoutuksessa. Pysäyttävien kuvien joukkoon on laitettu amatöörinäyttelijöitä tuijottamaan järkyttynein silmin. Olkoonkin, että näin yritetään kuvata, kuinka nuoria sotilaat oikeasti olivat, niin ratkaisu on vähän tekorealistinen, jopa pateettinen. Aidot kuvat puhuvat puolestaan.”<br /><br />”On kovin poikkeuksellista, että jatkosodasta tehdään dokumenttielokuvaa ja, kuten nyt, elokuva, joka on tyyliltään lähempänä dokumentaarista esseetä kuin perinteistä sotahistoriikkia”, Antti Selkokari (Aamulehti 11.3.2016) pohjusti. ”Tekijöiden julkilausuttu pyrkimys on ’tutkia sotien vaikutusta koko kansakunnan mentaliteettiin ja oikaista kansakunnan vääristynyttä muistia’. Pyrkimys on kunnianhimoinen, muttei toteudu, koska elokuva jää raapaisuksi. Noudatellessaan jatkosodan historiaa elokuva haksahtaa kronikoimaan sodan tapahtumia turhan tarkasti. [- -] Elokuva on hyvä näyte nykyisestä kotimaisesta dokumenttielokuvatuotannosta, jossa aineistoa kerätään ja kypsytellään jopa neljä vuotta. Haastatteluosuudet, ääneenluetut kirjeet ja niitä kuvittavat kuvanäytteet sulautuvat tasapainoiseksi elokuvaksi.”<br /><br />”Sodan strategisiin tai poliittisiin ulottuvuuksiin Matikaisen elokuva ei puutu. Sen näkökulma pysyy jokseenkin tiukasti ruohonjuuritasolla, yksittäisten sotilaiden tunnoissa”, Tarmo Poussu (Ilta-Sanomat 11.3.2016) totesi. ”Koska elokuvassa ei liioin ole päähenkilöitä, sen kerronta etenee varsin vapaamuotoisesti, mielijohteiden ja tunnelmien viitoittamana. Tuloksena on persoonallinen ja paikoin koskettava, mutta myös vähän hajanaiselta tuntuva ja kokonaisuutena etäiseksi jäävä dokumentti. Suomalaisten sotatraumoja on toki käsitelty sekä tutkimuksen että kirjallisuuden ja elokuvan keinoin jo monet kerrat, joten mitään erityisen uutta Matikaisen elokuvalla ei ole aiheesta tarjota. Elokuvan ilmeisin tyylirikko on sen lopputekstejä säestävä Happoradion laulu, joka irtoaa täysin dokumentin kontekstista.”</elokuva_lehdistoarvio></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="huomautukset"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_huomautukset>Pohjois-Karjalan Enosta kotoisin oleva ohjaaja-käsikirjoittaja Ari Matikainen (s. 1970) aloitti dokumenttielokuvaohjaajan opinnot Taideteollisessa korkeakoulun Elokuva- ja lavastustaiteen osastolla vuonna 1999. Matikaisen ohjaamiin lyhytelokuviin kuuluvat mm. <I>Hilva</I> (2001) ja <I>Vormelit</I> (2003). Hän ohjasi Yle Teema –televisiokanavalle 12-osaisen dokumenttisarjan <I>70-luvun sekahaku</I> (2006) sekä 1960-luvun Suomesta kertovan viisiosaisen sarjan <I>Kielletyt käskyt</I> (2006-2007). Lisäksi hänen tuotantoonsa kuuluu mm. Millennium Film Oy:lle tehty dokumenttielokuva <I>Zavtra</I> (2004).<br /><br />Matikainen halusi tehdä Taideteollisen korkeakoulun lopputyönään pitkän dokumentin suomalaisesta tanssimusiikki- ja lavaelämästä. Elokuvateatterilevityksen saaneen elokuvan <I>Yhden yön hotelli</I> (2007) painopisteeksi valikoitui suositun Agents-yhtyeen laulusolistin Jorma Kääriäisen mielenmaisema ja kiertue-elämä kolmen vuoden ajan. <I>Yhden yön hotelli</I> sai Jussi-palkinnon parhaana dokumenttielokuvana vuonna 2008. Matikainen ohjasi myös pitkän dokumenttielokuvan <I>Russian Libertine - Venäjän vapain mies</I> (2012), jonka keskiössä on Neuvostoliitossa vuonna 1947 syntynyt kirjailija, toisinajattelija Viktor Jerofejev.<br /><br />Seuraavana elokuvanaan Ari Matikainen ohjasi ja käsikirjoitti pitkän dokumenttielokuvan <I>Sota ja mielenrauha</I> (2016). Hän keskittyi elokuvassaan jatkosotaan ja sodan traumatisoivaan vaikutukseen. Elokuvan keskiössä on se kuinka sodat ovat vaikuttaneet kansakuntamme mentaliteettiin. Kulttuurisesta traumasta on tullut osa kansallista identiteettiä.<br /><br />Elokuva perustuu sota-ajan kirjeisiin, päiväkirjamerkintöihin ja asiantuntijoiden haastatteluihin. Sen ääniraita koostuu ääneen luetuista rintaman ja kodin välillä lähetetyistä kirjeistä ja päiväkirjoista. Intiimit kertomukset yhdistetään 1940-luvun arkistomateriaaliin.<br /><br />Matikainen oli aloittanut vuonna 2012 jatkosodan kirjeenvaihtojen tutkimisen elokuvaa varten. Hän löysi monia ja osin julkaisemattomia, tunteikkaita tarinoita tavallisten suomalaisten vaiheista ja kokemuksista sota-ajalta. Johtavana teemana on yksittäisen sotilaan henkinen selviytyminen sodassa ja sen jälkeen. Sotaveteraani-lehden 1/2016 mukaan Matikainen ja tuottaja Liisa Juntunen tajusivat valtavan kirjemäärän keskellä, kuinka paljon kokemuksia kätkeytyy ullakoille ja kotiarkistoihin. Tämän innoittamana he kehittivät nettipalvelun Sotapolku.fi, jonne jokainen suomalainen voi lisätä oman sodassa palvelleen sukulaisensa tietoja, valokuvia ja otteita rintamakirjeistä. Sivuston tarkoituksena on luoda yhteinen, kollektiivinen sähköinen matrikkeli sodan kävijöiden tiedoista. Se kannustaa ihmisiä digitoimaan kotiarkistojaan. Sotapolku-palvelu avattiin internetissä huhtikuussa 2016 osoitteessa www.sotapolku.fi.<br /><br />Matikainen kertoi Helsingin Sanomissa 6.3.2016: "Löysin kokonaisia, läpi sodan kestäneitä kirjeenvaihtoja, joista piirtyi esiin ajan tunnekaari." Hän yllättyi miten avoimesti monissa kirjeissä elämää ja tunteita kuvattiin, ilman sensuuria. Sotaa kävivät usein parikymppiset pojat. Päähenkilöä elokuvaansa Matikainen ei kuitenkaan halunnut, hän pyrki yleiseen tarinaan. Vanhasta filmimateriaalista hän etsi sotilaiden lähikuvia ja ilmeitä jättämällä taustamusiikin tai selostajan äänen pois. <br /><br />Myös uusi historian tutkimus on politiikan ja rintamalinjojen sijasta keskittynyt sodan kulttuuri- ja psykohistoriaan. Dokumentin keskeisin haastateltava on Ville Kivimäki, joka oli saanut Tieto-Finlandia-palkinnon teoksestaan <I>Murtuneet mielet</I> (2013). Kirjan pohjana oli hänen väitöskirjansa, jossa käsiteltiin suomalaisten sotilaiden psyyken kestämistä ja murtumista talvi- ja jatkosodassa. Dokumentin muita haastateltavia asiantuntijoita olivat Markku Jokisipilä, Jenni Kirves, Juha Mälkki ja Tuomas Tepora.<br /><br />Dokumentti antaa ääneen niille, jotka ovat joutuneet vaikenemaan. Matikainen kertoi Karjalainen-lehden haastattelussa 20.1.2016: "Ei se sota siihen loppunut, kun rauha tuli. Minä ja meistä moni muukin on syntynyt siihen sodanjälkeiseen maailmaan, jossa ollaan edetty sotaveteraanien, ukkiemme ja isiemme kanssa." Sodan jäljet saattoivat näkyä myös alkoholin käytössä, traumoja siirrettiin perheeseen ja lapsiin. Sotapsykiatrit pitivät aikoinaan sodan aiheuttamia psyykkisiä vammoja yksilöiden oman sairaalloisuuden seurauksina.<br /><br />Matikaisen puhelinhaastattelun 25.1.2022 mukaan elokuvan <I>Sota ja mielenrauha</I> dramatisoidut jaksot ja haastattelut kuvattiin syys-lokakuussa 2014. Kuvauspäiviä oli yhteensä noin 15, kamerakalustona oli HD-digikamera. Dramatisoituja jaksoja kuvattiin mm. Pornaisissa ja Espoossa ja Helsingin yliopiston Topeliassa. Haastattelut kuvattiin Yleisradiolle aiemmin käytössä olleessa H-studiossa Tähtitorninmäellä. Pian elokuvan teon jälkeen rakennus koki muutostyöt eikä kuvausstudiota enää ole. Elokuvan työnimenä oli kuvausvaiheessa "Sotasankarit". Näyttelijä Aksa Korttilan osuus leikkautui pois lopullisesta versiosta. <br /><br />Muusikko Jasse Merivirran etunimi on elokuvan lopputeksteissä virheellisessä muodossa Jesse, Erika Poikolaisen etunimi puolestaan virheellisesti Eerika.<br /><br />Elokuva sai ensiesityksensä DocPoint-elokuvafestivaalin avajaiselokuvana tammikuun lopussa 2016. Varsinainen ensi-iltakierros käynnistyi 11.3.2016.<br /><br />Elokuvan tuotantoyhtiö Kinocompany Oy lahjoitti 27.4.2016 Kansallisena veteraanipäivänä kustakin elokuvan myydystä pääsylipusta 50 senttiä Sotiemme Veteraanit -keräykseen. Ohjaaja Matikainen kommentoi päätöstä Turun Sanomissa 27.4.2016: "Elokuva kertoo nuorista, jotka joutuivat kamppailemaan hengestään ja henkisestä selviytymisestään II maailmansodan aikana ja sen jälkeenkin. Heidän panoksensa yhteiseen hyvään on ollut korvaamaton, joten koen, että on suorastaan velvollisuutemme suunnata elokuvasta saatavia tuottoja myös heidän hyvinvointinsa ylläpitämiseen." <br /><br />Ari Matikainen teki loppuvuonna 2016 elokuvan <I>Sota ja mielenrauha</I> tiimoilta myös sen kuvastoa hyödyntävän musiikkivideon, jonka kappaleena oli rock-yhtye Happoradion <I>Kaunis ihminen</I> (2014). Video taltioi myös yhtyeen musiikkiesitystä.<br /><br />Elokuvan dvd-julkaisu sisältää myös elokuvan trailerin.<br /><br />Ari Matikainen jatkoi sodan parissa. Hän toimi tuottajana Lars Feldballe-Petersenin bosnialaisesta sotarikollisesta kertovassa dokumenttielokuvassa <I>Unforgiven / Anteeksiantamaton</I> (2017). Päähenkilö kärsi Haagissa saamansa vankeusrangaistuksen Suomessa ja päätyi terapiassa hakemaan sovintoa uhriensa omaisten kanssa. Seuraavana pitkänä dokumenttielokuvan ohjaustyönään Matikainen teki elokuvan <I>Karpo</I> (2020) legendaarisesta televisiotoimittajasta.<br /><br /><I>Teksti: Juha Seitajärvi / Suomen kansallisfilmografia 2022</i></elokuva_huomautukset></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="skftunniste"><ProductionEventType elokuva-skftunniste="2016/9">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="kuvausaika"><ProductionEventType elokuva-kuvausaika="Syyskuu - lokakuu 2014 (noin 15 kuvauspäivää)">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="ulkokuvat"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_ulkokuvat>Elokuvan metsäkohtauksia tehtiin Pornaisten Metsolantien läheisessä metsässä, ilmakuvauksia metsän ja järven yllä Espoon Nuuksiossa.<br /><br /><i>Toim. Juha Seitajärvi / Suomen kansallisfilmografia 2022</i></elokuva_ulkokuvat></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="sisakuvat"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_sisakuvat>Elokuvan sairaalakohtauksia käytävineen ja portaikkoineen kuvattiin Helsingin yliopiston Topelia-rakennuksessa (Unioninkatu 38).<br /><br /><i>Toim. Juha Seitajärvi / Suomen kansallisfilmografia 2022</i></elokuva_sisakuvat></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="studiot"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_studiot>Helsinki: H-studio Tähtitorninkatu 12 (<I>asiantuntijoiden haastattelut</I>)<br /><br /><i>Toim. Juha Seitajärvi / Suomen kansallisfilmografia 2022</i></elokuva_studiot></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="arkistoaineisto"><ProductionEventType elokuva-arkistoaineisto="Arkistomateriaalit:<br />FedFlix<br />Kansallinen audiovisuaalinen instituutti<br />National Archives, Washington, USA<br />Puolustusvoimat<br />Sa-kuva<br />Suomen Punainen Risti<br />The Russian State Documentary Film & Photo Archive at Krasnogorsk<br />YLE<br /><br />Sitaatit:<br />Taavetti Heikkinen - Rintaman poliisi: valvontaupseerin päiväkirja 1941-1944<br />Helvi Hämäläinen - Raakileet<br />Laila Kanon - Stadin friidu ja metsien mies<br />Mikko Karvonen - Salainen sotapäiväkirja Itä-Karjalasta 1941-1942.<br />Jenni Kirveen tutkimusaineisto<br />Leo Martti Nieminen - Suur-Suomi saasta<br />Sinikka Paavilainen- Samaa unta<br />Tenho Pimiä - Sotasaalista Itä-Karjalasta: suomalaistutkijat miehitetyillä alueilla 1941-1944<br />Kullervo Rainio - Tytöt, tykit ja runot<br />Paul Sarin - Sotajermun kirjesota<br />Pauli Sivonen - Miltä sota tuntui<br />SKS KRA, Korsu 1973<br />Ilari Taskisen tutkimusaineisto">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-alkupvari="väri & mv" elokuva-alkupaani="ääni" elokuva-kuvasuhde="1,85:1" elokuva-alkupkesto="72 min" elokuva-laji1fin="pitkä" elokuva-tuotantokustannukset="210 056 €">MISC</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">1568093</Identifier></Manifestation></CinematographicWork><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">258533</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>258533_J1484557E0.jpg</TitleText><PartDesignation><Value kuva-kuvatyyppi="J" kuva-kuvateksti="Juliste: Kinocompany Oy." kuva-kuvakoko="983707">-1</Value></PartDesignation><TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>258533_J1484557E0.jpg</IdentifyingTitle><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>1568093</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_elokuva</IDTypeName><IDValue>1568093</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1568093" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/258533_J1484557E0.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">258533</Identifier></Manifestation></CinematographicWork><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">257258</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>257258_V1486128E7.jpg</TitleText><PartDesignation><Value kuva-kuvatyyppi="V" kuva-kuvateksti="Kuva: SA-kuva." kuva-kuvakoko="1272562">1</Value></PartDesignation><TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>257258_V1486128E7.jpg</IdentifyingTitle><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>1568093</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_elokuva</IDTypeName><IDValue>1568093</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1568093" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/257258_V1486128E7.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">257258</Identifier></Manifestation></CinematographicWork><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">257122</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>257122_V1486128E0.jpg</TitleText><PartDesignation><Value kuva-kuvatyyppi="V" kuva-kuvateksti="Kuva: Kinocompany Oy." kuva-kuvakoko="631521">2</Value></PartDesignation><TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>257122_V1486128E0.jpg</IdentifyingTitle><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>1568093</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_elokuva</IDTypeName><IDValue>1568093</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1568093" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/257122_V1486128E0.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">257122</Identifier></Manifestation></CinematographicWork><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">257125</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>257125_V1486128E3.jpg</TitleText><PartDesignation><Value kuva-kuvatyyppi="V" kuva-kuvateksti="Kuva: SA-kuva." kuva-kuvakoko="1077157">3</Value></PartDesignation><TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>257125_V1486128E3.jpg</IdentifyingTitle><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>1568093</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_elokuva</IDTypeName><IDValue>1568093</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1568093" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/257125_V1486128E3.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">257125</Identifier></Manifestation></CinematographicWork><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">257256</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>257256_V1486128E5.jpg</TitleText><PartDesignation><Value kuva-kuvatyyppi="V" kuva-kuvateksti="Kuva: SA-kuva." kuva-kuvakoko="1180953">4</Value></PartDesignation><TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>257256_V1486128E5.jpg</IdentifyingTitle><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>1568093</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_elokuva</IDTypeName><IDValue>1568093</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1568093" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/257256_V1486128E5.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">257256</Identifier></Manifestation></CinematographicWork><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">257260</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>257260_V1486128E9.jpg</TitleText><PartDesignation><Value kuva-kuvatyyppi="V" kuva-kuvateksti="Kuva: SA-kuva." kuva-kuvakoko="1179932">5</Value></PartDesignation><TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>257260_V1486128E9.jpg</IdentifyingTitle><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>1568093</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_elokuva</IDTypeName><IDValue>1568093</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1568093" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/257260_V1486128E9.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">257260</Identifier></Manifestation></CinematographicWork><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">257126</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>257126_V1486128E4.jpg</TitleText><PartDesignation><Value kuva-kuvatyyppi="V" kuva-kuvateksti="Kuva: SA-kuva." kuva-kuvakoko="605807">6</Value></PartDesignation><TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>257126_V1486128E4.jpg</IdentifyingTitle><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>1568093</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_elokuva</IDTypeName><IDValue>1568093</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1568093" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/257126_V1486128E4.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">257126</Identifier></Manifestation></CinematographicWork><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">257123</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>257123_V1486128E1.jpg</TitleText><PartDesignation><Value kuva-kuvatyyppi="V" kuva-kuvateksti="Kuva: Kinocompany Oy." kuva-kuvakoko="381892">7</Value></PartDesignation><TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>257123_V1486128E1.jpg</IdentifyingTitle><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>1568093</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_elokuva</IDTypeName><IDValue>1568093</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1568093" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/257123_V1486128E1.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">257123</Identifier></Manifestation></CinematographicWork></ExchangeSet>
|
publishDate |
2016
|
building |
0/KAVI/
1/KAVI/skf/
|
institution |
KAVI
|
sector_str_mv |
0/arc/
|
topic_facet |
asemasota
evakuointi
historiantutkijat
ideologiat
ihanteet
jatkosota
kansainvälinen politiikka
kansallissosialismi
kokemukset
kommunismi
korsut
kotirintama
kuolema
mielenterveyshäiriöt
nuoret
pelko
psykiatrinen hoito
puhdetyöt
sairaanhoitajat
saksalaiset
siirtoväki
sota-aika
sotahistoria
sotainvalidit
sotatoimet
sotilaat
sotilaspsykiatria
stressi
suru
toivottomuus
totalitarismi
traumat
tunteet
uskonnollisuus
vainajat
väkivalta
|
genre_facet |
dokumentti
haastatteludokumentti
historiallinen dokumentti
sotadokumentti
|
source_str_mv |
kavi
|
work_keys_str_mv |
AT matikainenari sotajamielenrauha
|
geographic_facet |
Suomi
|
author2_id_str_mv |
kavi.elonet_henkilo_100984
kavi.elonet_henkilo_1026531
kavi.elonet_henkilo_1069684
kavi.elonet_henkilo_1230416
kavi.elonet_henkilo_1343717
kavi.elonet_henkilo_1414495
kavi.elonet_henkilo_1433558
kavi.elonet_henkilo_1484004
kavi.elonet_henkilo_1491260
kavi.elonet_henkilo_1492994
kavi.elonet_henkilo_1499569
kavi.elonet_henkilo_1505060
kavi.elonet_henkilo_1508025
kavi.elonet_henkilo_1512157
kavi.elonet_henkilo_1514410
kavi.elonet_henkilo_1518688
kavi.elonet_henkilo_1520993
kavi.elonet_henkilo_1524067
kavi.elonet_henkilo_1524068
kavi.elonet_henkilo_1524069
kavi.elonet_henkilo_1524070
kavi.elonet_henkilo_1524071
kavi.elonet_henkilo_1524072
kavi.elonet_henkilo_1524074
kavi.elonet_henkilo_1524075
kavi.elonet_henkilo_1524076
kavi.elonet_henkilo_1524077
kavi.elonet_henkilo_1524079
kavi.elonet_henkilo_1538524
kavi.elonet_henkilo_164421
kavi.elonet_henkilo_167376
kavi.elonet_henkilo_265646
kavi.elonet_henkilo_712926
kavi.elonet_henkilo_971248
kavi.elonet_yhtio_108407
kavi.elonet_yhtio_1245049
kavi.elonet_yhtio_1312139
kavi.elonet_yhtio_1318404
kavi.elonet_yhtio_1364383
kavi.elonet_yhtio_1482850
kavi.elonet_yhtio_1482873
kavi.elonet_yhtio_1489427
kavi.elonet_yhtio_1489429
kavi.elonet_yhtio_1490402
kavi.elonet_yhtio_1492658
kavi.elonet_yhtio_219880
kavi.elonet_yhtio_710032
kavi.elonet_yhtio_710034
|
author2_id_role_str_mv |
kavi.elonet_henkilo_100984###äänimiksaus
kavi.elonet_henkilo_1026531###aus
kavi.elonet_henkilo_1026531###drt
kavi.elonet_henkilo_1026531###pro,
kavi.elonet_henkilo_1026531###rce
kavi.elonet_henkilo_1069684###cng
kavi.elonet_henkilo_1230416###maskeeraaja
kavi.elonet_henkilo_1343717###grafiikka ja efektointi
kavi.elonet_henkilo_1414495###act
kavi.elonet_henkilo_1433558###esituotantovaiheen koordinaattori
kavi.elonet_henkilo_1484004###flm
kavi.elonet_henkilo_1491260###tuotantoassistentti
kavi.elonet_henkilo_1492994###tuotantoharjoittelija
kavi.elonet_henkilo_1499569###cng
kavi.elonet_henkilo_1505060###tuotantoassistentti
kavi.elonet_henkilo_1508025###leikkausassistentti
kavi.elonet_henkilo_1512157###dokumentti-esiintyjä
kavi.elonet_henkilo_1514410###maskeeraaja
kavi.elonet_henkilo_1518688###foley-artisti
kavi.elonet_henkilo_1520993###act
kavi.elonet_henkilo_1524067###mus,, sovitus
kavi.elonet_henkilo_1524067###musiikki
kavi.elonet_henkilo_1524068###dokumentti-esiintyjä
kavi.elonet_henkilo_1524068###taustatutkija
kavi.elonet_henkilo_1524069###dokumentti-esiintyjä
kavi.elonet_henkilo_1524070###dokumentti-esiintyjä
kavi.elonet_henkilo_1524071###dokumentti-esiintyjä
kavi.elonet_henkilo_1524072###mus,, sovitus
kavi.elonet_henkilo_1524074###mus,, sovitus
kavi.elonet_henkilo_1524075###tuotantoassistentti
kavi.elonet_henkilo_1524076###taustatutkija
kavi.elonet_henkilo_1524077###markkinointi
kavi.elonet_henkilo_1524079###act
kavi.elonet_henkilo_1538524###fmp
kavi.elonet_henkilo_164421###sds
kavi.elonet_henkilo_164421###äänimiksaus
kavi.elonet_henkilo_167376###jälkituotanto
kavi.elonet_henkilo_265646###värimäärittely
kavi.elonet_henkilo_712926###rce
kavi.elonet_henkilo_971248###mus,, sovitus
kavi.elonet_henkilo_971248###musiikki
kavi.elonet_yhtio_108407###fnd
kavi.elonet_yhtio_1245049###fnd
kavi.elonet_yhtio_1312139###fnd
kavi.elonet_yhtio_1318404###äänistudio
kavi.elonet_yhtio_1364383###fnd
kavi.elonet_yhtio_1482850###fds
kavi.elonet_yhtio_1482850###fmp
kavi.elonet_yhtio_1482873###fmp
kavi.elonet_yhtio_1489427###ilmakuvaukset
kavi.elonet_yhtio_1489429###fnd
kavi.elonet_yhtio_1490402###fds
kavi.elonet_yhtio_1492658###fds
kavi.elonet_yhtio_219880###fds
kavi.elonet_yhtio_710032###fnd
kavi.elonet_yhtio_710034###fnd
|
main_date_str |
2016
|
title_sort |
sota ja mielenrauha
|
format_ext_str_mv |
0/Image/
0/Video/
1/Image/Image/
1/Video/Feature/
|
datasource_str_mv |
kavi
|
_version_ |
1788833135503343616
|