record_format |
forward
|
ctrlnum |
elonet_elokuva_122606
|
title |
Näin syntyi nykypäivä... 1900-1950
|
title_txtP |
Näin syntyi nykypäivä... 1900-1950
|
title_alt |
Näin syntyi nykypäivä 1900-1950
I går - i dag
Thus Was the Present Day Born
Hier - aujourd'hui
So kam es zum Heute
Näin syntyi nykyaika 1900-1950
Maailman tapahtumat 1900-1950
|
title_full |
Näin syntyi nykypäivä... 1900-1950
|
title_fullStr |
Näin syntyi nykypäivä... 1900-1950
|
title_full_unstemmed |
Näin syntyi nykypäivä... 1900-1950
|
title_short |
Näin syntyi nykypäivä... 1900-1950
|
description |
Tuottaja-ohjaaja Veikko Itkosen arkistoaineistoista koostamassa dokumenttielokuvassa <i>Näin syntyi nykypäivä... 1900-1950</i> maailmantapahtumat on lomitettu Suomen historian käännekohtiin. Dokumenttielokuva käy läpi vuosisatamme ensimmäisen puoliskon tapahtumia "alkuperäisten filmien välityksellä". Aiheen on antanut Päivälehden-Helsingin Sanomien 60-vuotisjuhla: aluksi nähdään kuvia kirjapainosta ja kerrotaan lehden alkuvaiheiden historiaa. <br /><br />Lehtiotsikoista siirrytään kuva-aineistoon, joka etenee vuosilukuotsikoin: 1906 - Kuvia Helsingin Esplanaadilta, Kauppatorilta, Mikonkadulta, Heikinkadulta, vapunvietosta, luistelukilpailuista, mäenlaskusta. 1907 - Yliopiston promootio, Ruotsin kuningas Oskar II kuolee ja Kustaa V saa kruunun, ensimmäinen suuri autoparaati Helsingissä. 1910 - Näytteitä "ensimmäisestä suomalaisesta taide-elokuvasta" <i>Sylvi</i>. 1911 - Englannin kuningas Yrjö V kruunataan. 1912 - Kuvia uintikilpailuista, Napoleonia vastaan käydyn Isänmaallisen sodan 100-vuotisjuhlista Venäjällä. 1913 - Romanovien 300-vuotisjuhla, kenraalikuvernööri Seyn ja sotilasparaati. 1914 - Senaattori Leo Mechelinin hautajaiset, maailmansota alkaa. 1915 - Nikolai II vierailee Suomessa. 1917 - Yhdysvallat liittyy sotaan kenraali Pershingin komentaessa joukkoja. 1918 - Kenraali Mannerheim ottaa vastaan jääkärien paraatin Vaasassa ja ratsastaa valkoisten joukkojen kärjessä Helsinkiin. Aselepo länsirintamalla, presidentti Wilson saapuu Pariisiin. 1919 - K. J. Ståhlberg lukee presidentinvakuutuksensa. Voitonparaati Pariisissa. <br /><br />1920 - Kuvia uusista muotitansseista ja "riehakkaasta sodanjälkeisestä elämästä". 1921 - Charles Chaplin valloittaa maailmaa komedioillaan. 1923 - Helsingin valtauksen 5-vuotisjuhlaparaati. Ranska ja Belgia miehittävät Ruhrin alueen. Snellmanin patsas paljastetaan, Saksa inflaation kourissa. 1924 - Suomen olympiajoukkue palaa Pariisiin kisoista. 1925 - Suomen 2. presidentti Lauri Kristian Relander astuu virkaansa. Paavo Nurmi tekee menestyksekkään Amerikan-kiertueen. Ruotsin kuningaspari vierailee Helsingissä. Lakkolevottomuuksia Yhdysvalloissa, Hindenburg valitaan Saksan presidentiksi. Torpedovene S 2 tuhoutuu myrskyssä Pohjanlahdella. 1926 - Suomen ilmavoimien uusi lentokonemalli Hansa Brandenburg esitellään, jäänmurtaja Jääkarhu avaa väylän Helsinkiin. Paavo Nurmi juoksee 3000 metrin maailmanennätyksen Berliinissä. 1927 - Helsingin Sanomat nousee maan suurimmaksi päivälehdeksi. Clas Thunberg voittaa Suomen mestaruuden luistelussa. Kiinan sisällissota alkaa. Uuden eduskuntatalon peruskivi lasketaan. Charles Lindbergh lentää yli Atlantin. Päivälehden perustajan Eero Erkon hautajaiset. 1928 - Teekkarit järjestävät olympiakeräyksen. 1929 - Mia Backman ohjaa mannekiineja. Imatran voimalaitos vihitään. <br /><br />1930 - Talonpoikaismarssi Vihtori Kosolan johdolla. Ilmalaiva Graf Zeppelin vierailee Helsingissä. 1931 - Uusi eduskuntatalo valmistuu, Svinhufvud astuu presidentinvirkaan. Japani hyökkää Kiinaan. 1932 - Imatran maatalousnäyttely, Los Angelesin olympialaiset. Frank D. Roosevelt valitaan Yhdysvaltain presidentiksi. 1933 - Hitler nimitetään Saksan valtakunnankansleriksi. Helsingissä järjestetään englantilainen viikko. 1934 - Ester Toivonen valitaan Miss Euroopaksi. Hindenburgin hautajaiset, Hitler puhuu. Jugoslavian kuningas Aleksanteri ja Ranskan ulkoministeri Louis Barthou saavat surmansa attentaatissa Marseillessa. 1935 - Jean Sibelius täyttää 70 vuotta. Italia hyökkää Abessiniaan. 1936 - Keisari Haile Selassie saapuu maanpakoon Lontooseen. Englannin kuningas Yrjö V kuolee. Edward VIII luopuu kruunusta. Berliinin olympialaiset. 1937 - Suomi on valittu vuoden 1940 olympialaisten isäntämaaksi: stadionin peruskivi lasketaan ja harjannostajaisia juhlitaan. Kyösti Kallio valitaan Suomen presidentiksi, Yrjö VI kruunataan Englannin kuninkaaksi. Espanjan sisällissota. Marsalkka Mannerheim täyttää 70 vuotta. Kuvanveistäjä Väinö Aaltonen nähdään työssään. 1938 - Yhdysvaltain entinen presidentti Herbert Hoover vierailee Suomessa. Vapaussodan päättymisen 20-vuotisjuhla. Nürnbergin puoluepäivät. Chamberlain ja Hitler neuvottelevat Münchenissä. Saksalaiset joukot marssivat Tšekkoslovakiaan. Hitler täyttää 50 vuotta. 1939 - Danzigin kysymys kärjistää Puolan ja Saksan suhteet: 1.9. Saksa hyökkää Puolaan ja toinen maailmansota alkaa. Paasikivi ja Tanner matkustavat neuvottelemaan Moskovaan. Suomen armeija järjestää ylimääräiset harjoitukset, Helsinki evakuoidaan. Presidentti Kallio ja ulkoministeri Erkko osallistuvat Pohjolan valtionpäämiesten kokoukseen Tukholmassa. Sillanpää saa kirjallisuuden Nobel-palkinnon. Talvisota syttyy, Helsinkiä pommitetaan. Sodan aikanakin Suomi lyhentää velkaansa Yhdysvalloille. <br /><br />1940 - Rauhan solmiminen ja Karjalan menetys aiheuttavat suruliputuksen. Muistojuhla talvisodan kaatuneille. Saksa hyökkää Ranskaan Belgian ja Hollannin kautta. 1941 - Kallion hautajaiset, Risto Ryti vannoo presidentinvalan. Saksa miehittää Bulgarian, hyökkää Jugoslaviaan ja Kreikkaan, valtaa Ateenan. Maaottelumarssi Suomen ja Ruotsin välillä. Saksa aloittaa sotaretken Neuvostoliittoa vastaan, rinnallaan Suomi, jonka joukot valtaavat Sortavalan, Käkisalmen ja Viipurin. Presidentti Ryti ja pääministeri Rangell vierailevat päämajassa Mikkelissä. 1942 - Sotamarsalkka Rommel johtaa saksalaisia joukkoja pohjois-Afrikassa. Stalingradin taistelu ja neuvostoarmeijan voitto. 1943 - Liittoutuneiden maihinnousu Sisiliaan ja etelä-Italiaan. 1944 - Saksan uusi salainen ase V-1 aiheuttaa suuria tuhoja Lontoossa. Normandian maihinnousu ja taistelujen siirtyminen sisämaahan. Neuvostoliiton suurhyökkäys pakottaa suomalaiset vetäytymään kaikilla rintamanosilla: karjalaiset joutuvat jälleen evakkoon. Mannerheim valitaan presidentiksi. 1945 - Saksa luhistuu ja antautuu ehdoitta toukokuussa. Truman, Churchill ja Stalin tapaavat Potsdamissa. Hiroshiman ja Nagasakin atomipommit lopettavat maailmansodan: voitonjuhlat New Yorkissa ja Lontoossa. Nürnbergin oikeudenkäynti. 1946 - J. K. Paasikivi astuu presidentinvirkaan. YK ryhtyy ratkomaan sodanjälkeisen maailman ongelmia. Rautatieliikenne miehitetyn Porkkalan läpi käynnistyy. Kruununprinsessa Elizabethin ja prinssi Philipin häät. 1948 - YYA-sopimus solmitaan, Paasikivi puhuu radiossa. Länsi-Berliinin saarto ja ilmasilta. Lontoon olympialaiset. Arabit ja juutalaiset taistelevat Palestiinassa: Israelin valtio perustetaan. Kreivi Folke Bernadotte joutuu salamurhan uhriksi, Kustaa V täyttää 90 vuotta. 1949 - Presidenttiehdokkaat Paasikivi, Kekkonen ja Fagerholm käyvät äänestämässä. Berliinin saarto päättyy. Viljo Heino ja Emil Zatopek kohtaavat stadionilla 10 000 metrin juoksussa. Oskari Tokoi vierailee Suomessa yli 30 vuoden jälkeen. 1950 - Paasikivi aloittaa toisen kautensa presidenttinä. Harry S. Truman voittaa Yhdysvaltain presidentinvaalit. Helsinki täyttää 400 vuotta. Yliopistossa järjestetään promootio. Helsingin rautatieaseman tulipalo aiheuttaa miljoonavahingot. Korean sota alkaa. Belgian kuningas Leopold palaa kotimaahansa, mutta joutuu luopumaan kruunusta poikansa Baudoinin hyväksi. Presidentti Truman ja Koreassa olevien YK:n joukkojen komentaja MacArthur tapaavat Tyynen meren saarella. Kustaa V kuolee ja Kustaa VI Aadolf nousee Ruotsin valtaistuimelle. Paasikivi täyttää 80 vuotta ja käy onnittelemassa 85-vuotiasta Sibeliusta tämän syntymäpäivänä. <br /><br />Lopuksi palataan Helsingin Sanomien toimitukseen ja esitellään sen johtohahmoja: Eljas Erkko, Yrjö Niiniluoto, Eero Petäjäniemi ja Heikki Marttila (Arijoutsi). Uusi aikakausi on edessä: atomienergia ja televisio nähdään sen merkkeinä. <br /><br />Selostustekstissä mainitaan edellisten lisäksi myös seuraavat henkilöt: Eero Erkko, Juhani Aho, Arvid Järnefelt (Päivälehden perustajia), Ville Ritola, Albin Stenroos (juoksijoita), Johannes Björklund (laivaston pastori), Santeri Ivalo (Helsingin Sanomain toimittaja ja päätoimittaja), Ilmari Kivinen (pakinoitsija Tiitus), Matti Järvinen (keihäänheittäjä), Volmari Iso-Hollo (juoksija), Hermann Göring, Rudolf Hess (saksalaisia poliitikkoja), Benito Mussolini (Italian pääministeri), Ilmari Salminen, Gunnar Höckert, Lauri Lehtinen, Arvo Askola (juoksijoita), Wallis Simpson (Windsorin herttuatar), Erik von Frenckell (kaupunginjohtaja), Francisco Franco (espanjalainen kenraali), Hjalmar Procopé (Suomen lähettiläs Yhdysvalloissa), Henry Morgenthau (Yhdysvaltojen finanssiministeri), Eino Juutilainen (lentäjä), Dwight D. Eisenhower (amerikkalainen kenraali), Alfred Jodl (saksalainen kenraali), Karl Dönitz (saksalainen suuramiraali), Trygve Lie (YK:n pääsihteeri), Paul-Henri Spaak (belgialainen poliitikko), Mauno Pekkala (pääministeri), Grigori Savonenkov (Neuvostoliiton lähettiläs Suomessa), Karl Gustaf (Ruotsin perintöprinssi). <br /><br />Muita tunnistettavia henkilöitä ovat mm. Ivan Timirjasev (venäläinen upseeri ja valokuvaaja), Signe Relander (tasavallan presidentin puoliso), Wilhelm (ruotsalainen prinssi), Antti Tulenheimo (Helsingin kaupunginjohtaja), Eleanor Roosevelt (Yhdysvaltain presidentin puoliso), Aino Sibelius (säveltäjämestarin puoliso), Pekka Tiilikainen (radioselostaja), Elizabeth (kuningas Yrjö VI:n puoliso), Urho Kekkonen (ministeri), A. E. Heinrichs (kenraali), Joachim von Ribbentrop (Saksan ulkoministeri), Väinö Hakkila (eduskunnan puhemies), Alli Paasikivi, Kaisa Kallio (tasavallan presidenttien puolisoita), Johan Nykopp (diplomaatti), Ragnar Grönvall (upseeri), Kalervo Kallio (kuvanveistäjä), Kerttu Saalasti (poliitikko), Viljami Kalliokoski (poliitikko), Gerda Ryti (tasavallan presidentin puoliso), Rudolf Walden (kenraali), Tauno Palo (näyttelijä), Edwin Linkomies (pääministeri), Wilhelm Keitel (saksalainen sotamarsalkka), Reinhold Svento, Åke Gartz, Sakari Tuomioja, Ralf Törngren, Teuvo Aura (ministereitä), Tage Erlander (Ruotsin pääministeri), Aina Erlander (Ruotsin pääministerin puoliso).<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.</i>
|
topic |
1900-luku
Helsingin Sanomat
maailmanhistoria
sanomalehdet
Suomi
|
url |
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/122606
|
thumbnail |
http://www.elonet.fi/tenho/media/221039_J808513E0.jpg
|
author |
Veikko Itkonen
|
author_role |
d02
|
author_sort |
Veikko Itkonen
|
author2 |
Veikko Itkonen
|
author2_role |
flm
|
author_corporate |
Filmi-Kuva Oy
Helsingin Sanomat Oy
|
author_corporate_role |
e10
fnd
|
geographic |
Suomi
|
genre |
historiallinen dokumentti
dokumentti
|
format |
0/Video/
1/Video/Feature/
|
spelling |
Näin syntyi nykypäivä... 1900-1950
Näin syntyi nykypäivä 1900-1950
I går - i dag
Thus Was the Present Day Born
Hier - aujourd'hui
So kam es zum Heute
Näin syntyi nykyaika 1900-1950
Maailman tapahtumat 1900-1950
Suomi
1951
Veikko Itkonen
George de Godzinsky
Suomen elokuva-arkisto SEA
CF Cinémathèque Française
BFI - British Film Institute
SFI Svenska Filminstitutet
Filmi-Kuva Oy
Helsingin Sanomat Oy
Adams Filmi Oy
Suomi-Filmi Oy
SF-laboratorio
Ensio Lumes
09.01.1951
12.01.1951
19.01.1951
01.12.1955
00.00.1984
26.05.1992
Tampere, Suomi
2009
Helsinki: Bio-Bio
Tampere: Kino, Petit; Turku: Bio-Bio
Lahti: Kinema
21.01.1951
Vaasa: Kinema
02.02.1951
Jyväskylä: Suomi-Elo
03.02.1951
Kuopio: Puijo; Pori: Asto
18.02.1951
Oulu: Bio Kiistola
17.10.1951
1900-luku
Helsingin Sanomat
maailmanhistoria
sanomalehdet
Tuottaja-ohjaaja Veikko Itkosen arkistoaineistoista koostamassa dokumenttielokuvassa <i>Näin syntyi nykypäivä... 1900-1950</i> maailmantapahtumat on lomitettu Suomen historian käännekohtiin
Dokumenttielokuva käy läpi vuosisatamme ensimmäisen puoliskon tapahtumia "alkuperäisten filmien välityksellä". Aiheen on antanut Päivälehden-Helsingin Sanomien 60-vuotisjuhla: aluksi nähdään kuvia kirjapainosta ja kerrotaan lehden alkuvaiheiden historiaa. <br /><br />Lehtiotsikoista siirrytään kuva-aineistoon, joka etenee vuosilukuotsikoin: 1906 - Kuvia Helsingin Esplanaadilta, Kauppatorilta, Mikonkadulta, Heikinkadulta, vapunvietosta, luistelukilpailuista, mäenlaskusta. 1907 - Yliopiston promootio, Ruotsin kuningas Oskar II kuolee ja Kustaa V saa kruunun, ensimmäinen suuri autoparaati Helsingissä. 1910 - Näytteitä "ensimmäisestä suomalaisesta taide-elokuvasta" <i>Sylvi</i>. 1911 - Englannin kuningas Yrjö V kruunataan. 1912 - Kuvia uintikilpailuista, Napoleonia vastaan käydyn Isänmaallisen sodan 100-vuotisjuhlista Venäjällä. 1913 - Romanovien 300-vuotisjuhla, kenraalikuvernööri Seyn ja sotilasparaati. 1914 - Senaattori Leo Mechelinin hautajaiset, maailmansota alkaa. 1915 - Nikolai II vierailee Suomessa. 1917 - Yhdysvallat liittyy sotaan kenraali Pershingin komentaessa joukkoja. 1918 - Kenraali Mannerheim ottaa vastaan jääkärien paraatin Vaasassa ja ratsastaa valkoisten joukkojen kärjessä Helsinkiin. Aselepo länsirintamalla, presidentti Wilson saapuu Pariisiin. 1919 - K. J. Ståhlberg lukee presidentinvakuutuksensa. Voitonparaati Pariisissa. <br /><br />1920 - Kuvia uusista muotitansseista ja "riehakkaasta sodanjälkeisestä elämästä". 1921 - Charles Chaplin valloittaa maailmaa komedioillaan. 1923 - Helsingin valtauksen 5-vuotisjuhlaparaati. Ranska ja Belgia miehittävät Ruhrin alueen. Snellmanin patsas paljastetaan, Saksa inflaation kourissa. 1924 - Suomen olympiajoukkue palaa Pariisiin kisoista. 1925 - Suomen 2. presidentti Lauri Kristian Relander astuu virkaansa. Paavo Nurmi tekee menestyksekkään Amerikan-kiertueen. Ruotsin kuningaspari vierailee Helsingissä. Lakkolevottomuuksia Yhdysvalloissa, Hindenburg valitaan Saksan presidentiksi. Torpedovene S 2 tuhoutuu myrskyssä Pohjanlahdella. 1926 - Suomen ilmavoimien uusi lentokonemalli Hansa Brandenburg esitellään, jäänmurtaja Jääkarhu avaa väylän Helsinkiin. Paavo Nurmi juoksee 3000 metrin maailmanennätyksen Berliinissä. 1927 - Helsingin Sanomat nousee maan suurimmaksi päivälehdeksi. Clas Thunberg voittaa Suomen mestaruuden luistelussa. Kiinan sisällissota alkaa. Uuden eduskuntatalon peruskivi lasketaan. Charles Lindbergh lentää yli Atlantin. Päivälehden perustajan Eero Erkon hautajaiset. 1928 - Teekkarit järjestävät olympiakeräyksen. 1929 - Mia Backman ohjaa mannekiineja. Imatran voimalaitos vihitään. <br /><br />1930 - Talonpoikaismarssi Vihtori Kosolan johdolla. Ilmalaiva Graf Zeppelin vierailee Helsingissä. 1931 - Uusi eduskuntatalo valmistuu, Svinhufvud astuu presidentinvirkaan. Japani hyökkää Kiinaan. 1932 - Imatran maatalousnäyttely, Los Angelesin olympialaiset. Frank D. Roosevelt valitaan Yhdysvaltain presidentiksi. 1933 - Hitler nimitetään Saksan valtakunnankansleriksi. Helsingissä järjestetään englantilainen viikko. 1934 - Ester Toivonen valitaan Miss Euroopaksi. Hindenburgin hautajaiset, Hitler puhuu. Jugoslavian kuningas Aleksanteri ja Ranskan ulkoministeri Louis Barthou saavat surmansa attentaatissa Marseillessa. 1935 - Jean Sibelius täyttää 70 vuotta. Italia hyökkää Abessiniaan. 1936 - Keisari Haile Selassie saapuu maanpakoon Lontooseen. Englannin kuningas Yrjö V kuolee. Edward VIII luopuu kruunusta. Berliinin olympialaiset. 1937 - Suomi on valittu vuoden 1940 olympialaisten isäntämaaksi: stadionin peruskivi lasketaan ja harjannostajaisia juhlitaan. Kyösti Kallio valitaan Suomen presidentiksi, Yrjö VI kruunataan Englannin kuninkaaksi. Espanjan sisällissota. Marsalkka Mannerheim täyttää 70 vuotta. Kuvanveistäjä Väinö Aaltonen nähdään työssään. 1938 - Yhdysvaltain entinen presidentti Herbert Hoover vierailee Suomessa. Vapaussodan päättymisen 20-vuotisjuhla. Nürnbergin puoluepäivät. Chamberlain ja Hitler neuvottelevat Münchenissä. Saksalaiset joukot marssivat Tšekkoslovakiaan. Hitler täyttää 50 vuotta. 1939 - Danzigin kysymys kärjistää Puolan ja Saksan suhteet: 1.9. Saksa hyökkää Puolaan ja toinen maailmansota alkaa. Paasikivi ja Tanner matkustavat neuvottelemaan Moskovaan. Suomen armeija järjestää ylimääräiset harjoitukset, Helsinki evakuoidaan. Presidentti Kallio ja ulkoministeri Erkko osallistuvat Pohjolan valtionpäämiesten kokoukseen Tukholmassa. Sillanpää saa kirjallisuuden Nobel-palkinnon. Talvisota syttyy, Helsinkiä pommitetaan. Sodan aikanakin Suomi lyhentää velkaansa Yhdysvalloille. <br /><br />1940 - Rauhan solmiminen ja Karjalan menetys aiheuttavat suruliputuksen. Muistojuhla talvisodan kaatuneille. Saksa hyökkää Ranskaan Belgian ja Hollannin kautta. 1941 - Kallion hautajaiset, Risto Ryti vannoo presidentinvalan. Saksa miehittää Bulgarian, hyökkää Jugoslaviaan ja Kreikkaan, valtaa Ateenan. Maaottelumarssi Suomen ja Ruotsin välillä. Saksa aloittaa sotaretken Neuvostoliittoa vastaan, rinnallaan Suomi, jonka joukot valtaavat Sortavalan, Käkisalmen ja Viipurin. Presidentti Ryti ja pääministeri Rangell vierailevat päämajassa Mikkelissä. 1942 - Sotamarsalkka Rommel johtaa saksalaisia joukkoja pohjois-Afrikassa. Stalingradin taistelu ja neuvostoarmeijan voitto. 1943 - Liittoutuneiden maihinnousu Sisiliaan ja etelä-Italiaan. 1944 - Saksan uusi salainen ase V-1 aiheuttaa suuria tuhoja Lontoossa. Normandian maihinnousu ja taistelujen siirtyminen sisämaahan. Neuvostoliiton suurhyökkäys pakottaa suomalaiset vetäytymään kaikilla rintamanosilla: karjalaiset joutuvat jälleen evakkoon. Mannerheim valitaan presidentiksi. 1945 - Saksa luhistuu ja antautuu ehdoitta toukokuussa. Truman, Churchill ja Stalin tapaavat Potsdamissa. Hiroshiman ja Nagasakin atomipommit lopettavat maailmansodan: voitonjuhlat New Yorkissa ja Lontoossa. Nürnbergin oikeudenkäynti. 1946 - J. K. Paasikivi astuu presidentinvirkaan. YK ryhtyy ratkomaan sodanjälkeisen maailman ongelmia. Rautatieliikenne miehitetyn Porkkalan läpi käynnistyy. Kruununprinsessa Elizabethin ja prinssi Philipin häät. 1948 - YYA-sopimus solmitaan, Paasikivi puhuu radiossa. Länsi-Berliinin saarto ja ilmasilta. Lontoon olympialaiset. Arabit ja juutalaiset taistelevat Palestiinassa: Israelin valtio perustetaan. Kreivi Folke Bernadotte joutuu salamurhan uhriksi, Kustaa V täyttää 90 vuotta. 1949 - Presidenttiehdokkaat Paasikivi, Kekkonen ja Fagerholm käyvät äänestämässä. Berliinin saarto päättyy. Viljo Heino ja Emil Zatopek kohtaavat stadionilla 10 000 metrin juoksussa. Oskari Tokoi vierailee Suomessa yli 30 vuoden jälkeen. 1950 - Paasikivi aloittaa toisen kautensa presidenttinä. Harry S. Truman voittaa Yhdysvaltain presidentinvaalit. Helsinki täyttää 400 vuotta. Yliopistossa järjestetään promootio. Helsingin rautatieaseman tulipalo aiheuttaa miljoonavahingot. Korean sota alkaa. Belgian kuningas Leopold palaa kotimaahansa, mutta joutuu luopumaan kruunusta poikansa Baudoinin hyväksi. Presidentti Truman ja Koreassa olevien YK:n joukkojen komentaja MacArthur tapaavat Tyynen meren saarella. Kustaa V kuolee ja Kustaa VI Aadolf nousee Ruotsin valtaistuimelle. Paasikivi täyttää 80 vuotta ja käy onnittelemassa 85-vuotiasta Sibeliusta tämän syntymäpäivänä. <br /><br />Lopuksi palataan Helsingin Sanomien toimitukseen ja esitellään sen johtohahmoja: Eljas Erkko, Yrjö Niiniluoto, Eero Petäjäniemi ja Heikki Marttila (Arijoutsi). Uusi aikakausi on edessä: atomienergia ja televisio nähdään sen merkkeinä. <br /><br />Selostustekstissä mainitaan edellisten lisäksi myös seuraavat henkilöt: Eero Erkko, Juhani Aho, Arvid Järnefelt (Päivälehden perustajia), Ville Ritola, Albin Stenroos (juoksijoita), Johannes Björklund (laivaston pastori), Santeri Ivalo (Helsingin Sanomain toimittaja ja päätoimittaja), Ilmari Kivinen (pakinoitsija Tiitus), Matti Järvinen (keihäänheittäjä), Volmari Iso-Hollo (juoksija), Hermann Göring, Rudolf Hess (saksalaisia poliitikkoja), Benito Mussolini (Italian pääministeri), Ilmari Salminen, Gunnar Höckert, Lauri Lehtinen, Arvo Askola (juoksijoita), Wallis Simpson (Windsorin herttuatar), Erik von Frenckell (kaupunginjohtaja), Francisco Franco (espanjalainen kenraali), Hjalmar Procopé (Suomen lähettiläs Yhdysvalloissa), Henry Morgenthau (Yhdysvaltojen finanssiministeri), Eino Juutilainen (lentäjä), Dwight D. Eisenhower (amerikkalainen kenraali), Alfred Jodl (saksalainen kenraali), Karl Dönitz (saksalainen suuramiraali), Trygve Lie (YK:n pääsihteeri), Paul-Henri Spaak (belgialainen poliitikko), Mauno Pekkala (pääministeri), Grigori Savonenkov (Neuvostoliiton lähettiläs Suomessa), Karl Gustaf (Ruotsin perintöprinssi). <br /><br />Muita tunnistettavia henkilöitä ovat mm. Ivan Timirjasev (venäläinen upseeri ja valokuvaaja), Signe Relander (tasavallan presidentin puoliso), Wilhelm (ruotsalainen prinssi), Antti Tulenheimo (Helsingin kaupunginjohtaja), Eleanor Roosevelt (Yhdysvaltain presidentin puoliso), Aino Sibelius (säveltäjämestarin puoliso), Pekka Tiilikainen (radioselostaja), Elizabeth (kuningas Yrjö VI:n puoliso), Urho Kekkonen (ministeri), A. E. Heinrichs (kenraali), Joachim von Ribbentrop (Saksan ulkoministeri), Väinö Hakkila (eduskunnan puhemies), Alli Paasikivi, Kaisa Kallio (tasavallan presidenttien puolisoita), Johan Nykopp (diplomaatti), Ragnar Grönvall (upseeri), Kalervo Kallio (kuvanveistäjä), Kerttu Saalasti (poliitikko), Viljami Kalliokoski (poliitikko), Gerda Ryti (tasavallan presidentin puoliso), Rudolf Walden (kenraali), Tauno Palo (näyttelijä), Edwin Linkomies (pääministeri), Wilhelm Keitel (saksalainen sotamarsalkka), Reinhold Svento, Åke Gartz, Sakari Tuomioja, Ralf Törngren, Teuvo Aura (ministereitä), Tage Erlander (Ruotsin pääministeri), Aina Erlander (Ruotsin pääministerin puoliso).<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.</i>
Musiikkitiedot perustuvat Teoston merkintöihin. Musiikin on suunnitellut George de Godzinsky ja sen esittävät erilaiset orkesterikokoonpanot tai piano (off).<br /><br />1. <i>Les Préludes / Preludit</i> <br />Säv. Franz Liszt, 5' 28".<br /><br />2. <i>Till Eulenspiegels lustige Streiche / Till Eulenspiegel</i><br />Säv. Richard Strauss, 2' 10".<br /><br />3. <i>Valurile Dunării / Tonavan aallot</i> <br />Säv. losif Ivanovici, 1' 29".<br /><br />4. <i>Tipperary</i><br />Säv. Harry Williams, 0' 39". <br /><br />5. <i>Sobre los olas / Yli aaltojen</i> <br />Säv. Juventino Rosas, 0' 52". <br /><br />6. <i>Kaarle-kuninkaan metsästys</i><br />Säv. Fredrik Pacius, 0' 52".<br /><br />7. <i>Bayerischer Ländler</i><br />Säv. Johann Strauss vanh., 0' 39".<br /><br />8. <i>Rosen aus dem Orient / Itämaan ruusuja</i> <br />Säv. Iosif Ivanovici, 1' 09" .<br /><br />9. <i>Egmont</i>-alkusoitto<br />Säv. Ludwig van Beethoven, 2' 23".<br /><br />10. <i>Pjataja sinfonia e-minor / Sinfonia nro 5 e-molli</i>, opus 64<br />Säv. Pjotr Tšaikovski, 1' 18". <br /><br />11. <i>Toržestvennaja uvertjura 1812 / Juhla-alkusoitto 1812</i><br />Säv. Pjotr Tšaikovski, 1' 44". <br /><br />12. <i>Tuntien tanssi</i> oopperasta <i>La Gioconda</i> <br />Säv. Amilcare Ponchielli, 1' 33".<br /><br />13. <i>American Patrol</i><br />Säv. Frank W. Measham, sov. Hugo Frey, 1' 03". <br /><br />14. <i>Vaasan marssi</i> <br />Säv. Karl Collan, sov. Aleksei Apostol, 0' 35".<br /><br />15. <i>Porilaisten marssi</i><br />Säv. Christian Fredric Kress, <br />sov. 1) Artturi Rope, 1'42", 2) Robert Kajanus, 1' 20". <br /><br />16. <i>"Englische" Suite 3 / Englantilainen sarja nro 3</i> <br />Säv. Johann Sebastian Bach, 1' 22".<br /><br />17. <i>Amina</i> <br />Säv. Paul Lincke, 0' 56". <br /><br />18. <i>Je cherche après Titine</i> <br />Säv. trad., 0' 33". <br /><br />19. <i>Uusmaalaisten marssi</i><br />Säv. Henrik Borenius, sov. Artturi Rope <br /><br />20. <i>Häämarssi</i><br />Säv. Toivo Kuula, sov. Herman Sjöblom, 0' 39". <br /><br />21.<i> Air</i><br />Säv. Johann Sebastian Bach, 1' 14". <br /><br />22. Alkusoitto oopperaan <i>Mignon</i> <br />Säv. Ambroise Thomas, 1' 33". <br /><br />23. <i>L'Arlésienne / Arlesitar</i>, osa <i>Adagietto</i> <br />Säv. Georges Bizet, 0' 30".<br /><br />24. <i>Elegi / Elegia</i><br />Säv. Hugo Alfvén, 1' 03". <br /><br />25. <i>In Treue fest</i><br />Säv. Carl Teike, 0' 30".<br /><br />26. <i>Praeludium d-Moll / Preludi d-molli</i> <br />Säv. Johann Sebastian Bach, 0' 50". <br /><br />27. <i>Karjalan jääkärien marssi</i><br />Säv. trad., sov. Artturi Rope, 0' 52".<br /><br />28. <i>Dichter und Bauer / Runoilija ja talonpoika, alkusoitto</i><br />Säv. Franz von Suppé, 2' 51". <br /><br />29. <i>Finlandia</i><br />Säv. Jean Sibelius, 2' 04". <br /><br />30. <i>Die Fledermaus / Lepakko</i> <br />Säv. Johann Strauss nuor., 1' 55".<br /><br />31. <i>Ball im Savoy / Tanssiva Savoy / Savoyn tanssiaiset</i><br />Säv. Paul Abraham, sov. Nico Dostal, 0' 20". <br /><br />32. <i>Sinfonia nro 2 D-duuri</i>, opus 43 <br />Säv. Jean Sibelius, 1' 46".<br /><br />33. <i>Ich muss wieder einmal in Grinzing sein / Taas kerran ma tahtoisin Grinzingiin</i><br />Säv. Ralph Benatzky, 0' 33".<br /><br />34. <i>I Heard You Singing</i> <br />Säv. Eric Coates, 0' 28". <br /><br />35. <i>El Capitan</i><br />Säv. John Philip Sousa, 1' 09". <br /><br />36. <i>Alte Kameraden / Vanhat toverit</i> <br />Säv. Carl Teike, 0' 48".<br /><br />37. <i>Tango</i><br />Säv. Robert Stolz, 0' 33".<br /><br />38. <i>Knightsbridge</i> sarjasta <i>London Every Day</i> <br />Säv. Eric Coates, 0' 35".<br /><br />39. <i>La Muette de Portici / Porticin mykkä</i> <br />Säv. Francois Auber, 1' 09".<br /><br />40. <i>Satu</i><br />Säv. Jean Sibelius, 3' 46". <br /><br />41. <i>Tzigane</i><br />Säv. Maurice Ravel, 0' 50". <br /><br />42. <i>Sarabande</i><br />Säv. Georg Friedrich Händel, 0' 26". <br /><br />43. <i>Ballet égyptien</i><br />Säv. Alexandre Luigini, 0' 20".<br /><br />44. <i>Unter dem Doppeladler / Kaksoiskotkan alla</i> <br />Säv. Joseph Franz Wagner, 0' 28".<br /><br />45. <i>Orphée aux enfers / Orfeus manalassa</i> <br />Säv. Jacques Offenbach, 1' 03".<br /><br />46. <i>Suomen laulu</i><br />Säv. Fredrik Pacius, 0' 15". <br /><br />47. <i>God Save the King</i> <br />Säv. tuntematon, 0' 26".<br /><br />48. <i>Minuetto / Menuetti</i> jousikvintetosta opus 13:5 <br />Säv. Luigi Boccherini, 0' 54".<br /><br />49. <i>Erika / Kaarina</i> <br />Säv. Herms Niel, sov. Erich Walden, 0' 28". <br /><br />50. <i>Jääkärimarssi</i><br />Säv. Jean Sibelius, 0' 41". <br /><br />51. <i>Treue Burschen</i><br />Säv. Herman Ludwig Blankenburg, 0' 50". <br /><br />52. <i>London Bridge</i><br />Säv. Eric Coates, 0' 39". <br /><br />53. <i>Graf Zeppelin</i><br />Säv. Carl Teike, 0' 41".<br /><br />54. <i>Polonaise As-majeur / Poloneesi As-duuri</i> <br /><i>Prelude c-mineur / Preludi c-molli</i> <br /><i>Étude a-mineur / Etydi a-molli</i> <br /><i>Prelude f-mineur / Preludi f-molli</i> <br />Säv. Frédéric Chopin, yht. 2' 14". <br /><br />55. <i>Sinfonia nro 1 e-molli</i>, opus 39 <br />Säv. Jean Sibelius, 0' 22".<br /><br />56. <i>Karelia-sarja</i>, opus 11 <br />Säv. Jean Sibelius, 2' 25". <br /><br />57. <i>Oi kallis Suomenmaa</i><br />Säv. Heikki Klemetti, sov. Artturi Rope, 0' 52". <br /><br />58. <i>Der fliegende Holländer / Lentävä hollantilainen</i><br />Säv. Richard Wagner, 0' 41". <br /><br />59. <i>Komm süsser Tod</i><br />Säv. Johann Sebastian Bach, 1' 12". <br /><br />60. <i>Die Ruinen von Athen / Ateenan rauniot</i> <br />Säv. Ludwig van Beethoven, 0' 50".<br /><br />61. <i>Karjalaisten laulu</i><br />Säv. P.J. Hannikainen, 0' 20". <br /><br />62. <i>Die ganze Kompanie</i> <br />Säv. Herms Niel, 0' 24".<br /><br />63. <i>Meidän poikamme</i> <br />Säv. Artturi Rope, 1' 05". <br /><br />64. <i>Romans i moll</i> <br />Säv. Charles Wildman, 0' 30". <br /><br />65. <i>Die Hebriden / Hebridit</i> <br />Säv. Felix Mendelssohn-Bartholdy, 0' 52". <br /><br />66. <i>Äänisen fanfaari</i> <br />Säv. Onni Palomäki, 0' 28".<br /><br />67. <i>Euryanthe</i> <br />Säv. Carl Maria von Weber, 1' 05" <br /><br />68. <i>Sweet Sue</i><br />Säv. Hoagy Carmichael, 0' 39". <br /><br />69. <i>Guillaume Tell / Wilhelm Tell</i><br />Säv. Gioacchino Rossini, 0' 43". <br /><br />70. <i>Huldigungsmarsch</i><br />Säv. Ciacomo Meyerbeer, 0' 22". <br /><br />71.<i> Maamme</i><br />Säv. Fredrik Pacius, 0' 24". <br /><br />72. <i>Šeherazada / Schéhérazade</i> <br />Säv. Nikolai Rimski-Korsakov, 0' 28". <br /><br />73. <i>Romans f-minor / Romanssi f-molli</i> <br />Säv. Pjotr Tšaikovski, 0' 13".<br /><br />74. <i>Midsommarvaka / Juhannusyön valvojaiset</i><br />Säv. Hugo Alfvén, 0' 20".<br /><br />75. <i>Kesäillan idylli</i> <br />Säv. Oskar Merikanto, sov. Goldman, 0' 20". <br /><br />76. <i>The Star-Spangled Banner / Tähtilippu</i> <br />Säv. John Stafford Smith, 0' 35".<br /><br />77. <i>Parolan marssi</i><br />Säv. trad., sov. Artturi Rope, 0' 26". <br /><br />78. <i>Die Walküre / Valkyyria</i> <br />Säv. Richard Wagner, 0' 48". <br /><br />79. <i>Scénes historiques / Historiallisia kuvia</i> <br />Säv. Jean Sibelius, 0' 28".<br /><br /><i>- Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.</i>
dokumentti
Pitkä dokumenttielokuva herätti arvostelijain mielenkiinnon siinä missä näytelmäelokuvatkin. Muutamia lehtiä — ainakin Vapaata Sanaa ja Työkansan Sanomia — häiritsi kuitenkin se, että elokuvan taustavoimana oli Helsingin Sanomat ja lopputulos siis "mainoselokuva". "Mutta mikään tavallinen mainoskuva se ei suinkaan ole", kirjoitti J-o (Aake Jermo, Uusi Aura 21.1.1951). "On kieltämättä peräti mielenkiintoista saada tämäntapainen lyhytkuvista koottu kertauskurssi tämän vuosisadan alkupuoliskon historiasta. Kotimaan historia on etualalla — alkuaikojen huvittavat kuvat ovat samalla elokuvan historiaa — mutta myöskin tärkeimpiin maailman tapahtumiin luodaan riittävää valaistusta."<br /><br />Vapaan Sanan UGS (U. G. Seppänen, Vapaa Sana 15.1.1951) oli eri mieltä: "On jo tavallisen huikeata, että yleisölle esitetään maksullisesti mainosfilmiä [— —] mutta todellista amerikkalaista saippuaoopperaa meidän maaperällämme, lyömätöntä ennätystä merkitsee näin eteen lyöty kokoillanmainos. [- -] Sama häikäilemättömyys ilmenee aineiston valinnassa. Tsaari Nikolaista Trumaniin esiintyvät kaikki mahdolliset taantumuksen keulakuvat — Seyn, Mussolini, Franco, Mannerheim, Kosola, Ryti, Tanner ja Hitler ainakin 8 kertaa, mutta esimerkiksi demokraatti Rooseveltille on katsottu riittävän yksi kuva. Sellaisia kulttuurihenkilöitä kuin esim. Shaw ei lainkaan, mutta kyllä kaikenlaiset kuningasvierailut."<br /><br />"Mainosfilmit kuuluvat omaan luokkaansa ja niitä ei ole tavallisesti käsitelty näillä palstoilla", aloitti Martti Savo (Modest Savtschenko, Työkansan Sanomat 16.1.1951). Hän piti elokuvan kokonaisuutta "yksitoikkoisena ja tendenssimäisenä" ja jatkoi: "Silmiinpistävin piirre on se, että tästä Helsingin Sanomien 'historiasta' miltei kokonaan puuttuu Neuvostoliitto. Tarpeellisia kuvia olisi kyllä ollut tuottajan saatavissa. Sen sijaan halua valaista tapahtumia objektiivisesti ei saa tietenkään mistään, ellei sitä satu itsellä olemaan."<br /><br />J-a N-nen (Juha Nevalainen, Ilta-Sanomat 13.1.1951) oli ymmärrettävästi toisilla linjoilla: "Elokuva on harvinainen, poikkeuksellinen ja suuren työn tuloksena syntynyt luomus, jolle meidän ahtaissa elokuvaoloissamme on annettava erittäin kiittävä tunnustus. Tämä elävä, kallisarvoinen filmidokumentti on samalla kunnianteko Päivälehti-Helsingin Sanomille [- -]. Tälle elokuvalle, joka tinkimättömän totuudenmukaisesti kuvailee historiaa, kuuluu eittämättä sija suomalaisen filminvalmistuksen historiassa." J-a N-nen kirjoitti myönteisen artikkelin myös Helsingin Sanomiin (12.1.1951): "[- -] voidaan sanoa Veikko Itkosen onnistuneen vaateliaassa tehtävässään kiitettävän hyvin. [- -] Se on rikassisältöinen, väkevä dokumentaarielokuva, jonka historiallinen todistusarvo on kumoamattomassa rehellisyydessään ajatuksia herättävä [- -]. Elävää historiaa, jonka läheisyys sytyttää, järkyttää ja kiehtoo. Sitä on tämä elokuva."<br /><br />"Filmen är mycket väl hopklippt och fängslar från början till slut", arvioi myös G. B-s (Greta Brotherus, Hufvudstadsbladet 12.1.1951). [— -] "De första inhemska journalfilmerna daterar sig från ett så tidigt datum som 1906 och redan 1915 kunde vi göra goda journalbilder, det var både kuriöst och gripande att få vara med om det ryska kejsar besöket i vår huvudstad detta år. Annars märkte man hur journalfilmmaterialet blev allt bättre vad åren led. Också av det äldre materialet hade Veikko Itkonen fått med uttrycksfulla metrar och de två senaste årtiondena blev självfallet obehagligt dramatiska."<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.</i>
<i>Näin syntyi nykypäivä... 1900-1950</i> oli vuosien 1930-1968 kotimaisista kokoillan dokumenttielokuvista ainoa, joka joutui verolliseksi. Alku oli kuvattu Helsingin Sanomien kirjapainossa, loppu lehden toimituksessa, latomossa ja painokoneiden äärellä. Alkutekstien mukaan elokuva olikin valmistettu Päivälehti - Helsingin Sanomain 60-vuotisjuhlan johdosta. Elokuvatarkastamossa todettiin, että selostustekstissä Helsingin Sanomat mainitaan viidesti, minkä lisäksi lehden nimi näkyi uutiskatkelmissa yhteensä 60 kertaa - kaikki lehtiuutiset oli kuvattu Helsingin Sanomien sivuilta. Tuottaja valitti tarkastamon päätöksestä aina Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka, mutta turhaan. <br /><br />Myös elokuvan sisältö kohtasi vaikeuksia tarkastamossa, joka määräsi poistettavaksi kaikkiaan kahdeksan kohtaa, yhteensä sata metriä. Elokuvalautakunta palautti leikkauskohdista kaksi, suruliputuksen talvisodan päättymispäivänä sekä Sortavalan, Käkisalmen ja Viipurin valtaukset jatkosodan alussa. Poistettaviksi jäivät edelleenkin mm. Helsingin Sanomien talvisodan aikaiset otsakkeet "Venäjän hyökkäys Suomeen" sekä "Suomalaiset saaneet paljon sotavankeja". <br /><br />Kotimaan arkistojen lisäksi Veikko Itkonen kiersi Ranskan, Englannin, Saksan ja Ruotsin elokuva-arkistoissa etsien aineistoa. Mukana on myös materiaalia Yhdysvalloista. Vanhempi suomalainen aineisto koostuu lähinnä Atelier Apollon ja Oscar Lindelöfin materiaalista, 1920-luvun jälkipuoliskon sekä 1930- ja 1940-lukujen osalta taas Suomi-Filmin ja puolustusvoimain uutiskuvista. Vanhimman aineiston ajoituksessa on virheitä - mm. näytelmäelokuva <i>Sylvi</i> (1913) väitetään kuvatuksi vuonna 1910, ja vuoden 1940 olympiakisat myönnettiin Suomelle 1938, ei 1937. <br /><br />Veikko Itkonen (1918-1990) oli aloittanut uransa radioreportterina 1938. Jatkosodan aikana hän toimi TK-kirjeenvaihtajana sekä uutiskatsausten selostajana ja esiintyi myös näyttelijänä kolmen elokuvan (<i>Nuoria ihmisiä</i>, <i>Synnitön lankeemus</i>, <i>Ballaadi</i>) sivutehtävissä 1943-44. Vuonna 1945 Itkonen tuotti edellisenä vuonna ostamansa Filmi-Kuva Oy:n nimissä näytelmäelokuvat <i>Tähtireportterit tulevat</i> ja <i>Kohtalo johtaa meitä</i>, esiintyen itse ensiksi mainitun elokuvan miespääosassa. <i>Jälleen Uutta</i> -uutiskatsausten tuotannon Itkonen aloitti kesällä 1947 Filmi-Kuva Oy:n puitteissa. Tammikuun alussa 1951 valmistui <i>Jälleen Uutta</i> -katsaus 70. Tästä eteenpäin Itkonen valmisti uutiskatsauksensa Tuotanto Veikko Itkosen nimissä. <i>Näin syntyi nykypäivä</i> oli ensimmäinen Tuotanto Veikko Itkosen elokuva. Filmi-Kuva Oy:n Itkonen otti uudelleen käyttöön vasta vuoden 1961 lopussa. <br /><br />1950- ja 1960-lukujen vaihteessa Veikko Itkonen suunnitteli dokumentistaan uutta ajan tasalle saatettua versiota. Hanke kuitenkin raukesi, kun Itkonen myi vuonna 1963 koko tuotantonsa Yleisradiolle ja muutti ulkomaille asumaan. <br /><br />Elokuvan alkutekstit eivät sisällä ruotsinkielistä nimeä - se on saatu Hufvudstadsbladetin elokuvakartasta. <br /><br />Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmissa ei ole elokuvan selostustekstilistaa tai käsikirjoitusta. <br /><br />Dokumenttielokuvaksi <i>Näin syntyi nykypäivän</i> yleisömenestys oli kohtalainen.<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.</i>
Helsinki: Helsingin Sanomain lehtipaino ja toimitus Ludviginkatu 6-8<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.</i>
|
main_date |
1951-01-01T00:00:00Z
|
publication_daterange |
[1951-01-01 TO 1951-12-31]
|
search_daterange_mv |
[1951-01-01 TO 1951-12-31]
|
author_facet |
Veikko Itkonen
Filmi-Kuva Oy
Helsingin Sanomat Oy
|
id |
kavi.elonet_elokuva_122606
|
is_hierarchy_id |
kavi.elonet_elokuva_122606
|
is_hierarchy_title |
Näin syntyi nykypäivä... 1900-1950
|
first_indexed |
2017-04-11T11:57:41Z
|
last_indexed |
2024-02-14T23:00:05Z
|
fullrecord |
<?xml version="1.0"?>
<ExchangeSet schemaLocation="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward http://forward.cineca.it/schema/EN15907-forward-v1.0.xsd"><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_elokuva">122606</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>Näin syntyi nykypäivä... 1900-1950</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="virallinen nimi">original</TitleRelationship></Title><Title><TitleText>Näin syntyi nykypäivä 1900-1950</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="rinnakkaisnimi">alternative</TitleRelationship></Title><Title><TitleText lang="swe">I går - i dag</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="ruotsinkielinen nimi">translated</TitleRelationship></Title><Title><TitleText lang="eng">Thus Was the Present Day Born</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="englanninkielinen nimi">translated</TitleRelationship></Title><Title><TitleText lang="fre">Hier - aujourd'hui</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="ranskankielinen käännösnimi">translated</TitleRelationship></Title><Title><TitleText lang="ger">So kam es zum Heute</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="saksankielinen käännösnimi">translated</TitleRelationship></Title><Title><TitleText>Näin syntyi nykyaika 1900-1950</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="työnimi">working</TitleRelationship></Title><Title><TitleText>Maailman tapahtumat 1900-1950</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="työnimi">working</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>Näin syntyi nykypäivä... 1900-1950</IdentifyingTitle><CountryOfReference><Country><RegionName elokuva-elomaa-maakoodi="FI">Suomi</RegionName></Country></CountryOfReference><YearOfReference elokuva-valmistumisvuodenlahde="elokuvatarkastamo">1951</YearOfReference><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="ohjaus" finna-activity-code="D02">D02</Activity><AgentName>Veikko Itkonen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>102765</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="suunnittelu" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="suunnittelu" elokuva-elotekija-tehtava="suunnittelu">A99</Activity><AgentName>Veikko Itkonen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>102765</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="tuottaja" finna-activity-code="fmp">fmp</Activity><AgentName>Veikko Itkonen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>102765</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="selostusteksti" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="selostusteksti" elokuva-elotekija-tehtava="selostusteksti">A99</Activity><AgentName>Veikko Itkonen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>102765</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="leikkaus" finna-activity-code="flm">flm</Activity><AgentName>Veikko Itkonen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>102765</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="musiikki" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="musiikki" elokuva-elotekija-tehtava="musiikki">A99</Activity><AgentName elokuva-elotekija-selitys="musiikin sommittelu ja järjestely">George de Godzinsky</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>105507</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekijayhtio"><Activity tehtava="filmiaineisto" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="filmiaineisto" elokuva-elotekijayhtio-tehtava="filmiaineisto">A99</Activity><AgentName>Suomen elokuva-arkisto SEA</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>209456</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekijayhtio"><Activity tehtava="filmiaineisto" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="filmiaineisto" elokuva-elotekijayhtio-tehtava="filmiaineisto">A99</Activity><AgentName>CF Cinémathèque Française</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>489710</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekijayhtio"><Activity tehtava="filmiaineisto" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="filmiaineisto" elokuva-elotekijayhtio-tehtava="filmiaineisto">A99</Activity><AgentName>BFI - British Film Institute</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>714999</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekijayhtio"><Activity tehtava="filmiaineisto" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="filmiaineisto" elokuva-elotekijayhtio-tehtava="filmiaineisto">A99</Activity><AgentName>SFI Svenska Filminstitutet</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>715127</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotuotantoyhtio"><Activity finna-activity-code="E10">E10</Activity><AgentName>Filmi-Kuva Oy</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>210095</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elorahoitusyhtio"><Activity finna-activity-code="fnd">fnd</Activity><AgentName>Helsingin Sanomat Oy</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>1273761</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elolevittaja"><Activity finna-activity-code="fds">fds</Activity><AgentName elokuva-elolevittaja-vuosi="1951" elokuva-elolevittaja-levitystapa="teatterilevitys">Adams Filmi Oy</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>105310</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elolevittaja"><Activity finna-activity-code="fds">fds</Activity><AgentName elokuva-elolevittaja-vuosi="1992" elokuva-elolevittaja-levitystapa="videolevitys">Suomi-Filmi Oy</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>111432</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elolaboratorio"><Activity finna-activity-code="A99" finna-activity-text="laboratorio" elokuva-elolaboratorio="laboratorio">A99</Activity><AgentName>SF-laboratorio</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>902501</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elokreditoimatontekija"><Activity tehtava="äänitys" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="äänitys" elokuva-elokreditoimatontekija-tehtava="äänitys">A99</Activity><AgentName elokuva-elokreditoimatontekija-nimi="Ensio Lumes">Ensio Lumes</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>100184</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elokreditoimatonesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="kreditoimaton-dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-elokreditoimatonesiintyja-nimi="Veikko Itkonen" elokuva-elokreditoimatonesiintyja-maare="selostaja">Veikko Itkonen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>102765</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent elonet-tag="elotelevisioesitys"><ProductionEventType elokuva-elotelevisioesitys-esitysaika="01.02.2002" elokuva-elotelevisioesitys-paikka="YLE Teema (osa 3)">BRO</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elotelevisioesitys"><ProductionEventType elokuva-elotelevisioesitys-esitysaika="14.03.2012" elokuva-elotelevisioesitys-paikka="YLE TV1">BRO</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elotelevisioesitys"><ProductionEventType elokuva-elotelevisioesitys-esitysaika="03.02.2014" elokuva-elotelevisioesitys-paikka="YLE TV1">BRO</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elotelevisioesitys"><ProductionEventType elokuva-elotelevisioesitys-esitysaika="02.12.2016" elokuva-elotelevisioesitys-paikka="Yle TV1">BRO</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="tarkastus"><ProductionEventType elokuva-tarkastus-tarkastuselin="VET" elokuva-tarkastus-kopiolkm="5" elokuva-tarkastus-tarkastusilmoitus="tarkastus" elokuva-tarkastus-tarkastusnro="3464" elokuva-tarkastus-formaatti="35 mm" elokuva-tarkastus-pituus="2700 m" elokuva-tarkastus-kesto="1:38:41" elokuva-tarkastus-veroluokka="15 %" elokuva-tarkastus-ikaraja="S" elokuva-tarkastus-tarkastamolaji="Dokumentti" elokuva-tarkastus-osalkm="/5">CEN</ProductionEventType><DateText>09.01.1951</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="tarkastus"><ProductionEventType elokuva-tarkastus-tarkastuselin="VET" elokuva-tarkastus-tarkastusnro="43662" elokuva-tarkastus-formaatti="35 mm" elokuva-tarkastus-pituus="2600 m" elokuva-tarkastus-kesto="1:35:02" elokuva-tarkastus-veroluokka="15 %" elokuva-tarkastus-leikattumetria="100" elokuva-tarkastus-ikaraja="S" elokuva-tarkastus-tarkastamolaji="Dokumentti">CEN</ProductionEventType><DateText>12.01.1951</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="tarkastus"><ProductionEventType elokuva-tarkastus-tarkastuselin="LTK" elokuva-tarkastus-tarkastusnro="3464" elokuva-tarkastus-formaatti="35 mm" elokuva-tarkastus-pituus="2600 m" elokuva-tarkastus-kesto="1:27:15" elokuva-tarkastus-ikaraja="S" elokuva-tarkastus-tarkastamolaji="Dokumentti" elokuva-tarkastus-tarkastuttaja="Veikko Itkonen">CEN</ProductionEventType><DateText>19.01.1951</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="tarkastus"><ProductionEventType elokuva-tarkastus-tarkastuselin="VET" elokuva-tarkastus-tarkastusnro="43662" elokuva-tarkastus-formaatti="35 mm" elokuva-tarkastus-pituus="2600 m" elokuva-tarkastus-kesto="1:35:02" elokuva-tarkastus-veroluokka="30 %" elokuva-tarkastus-ikaraja="S" elokuva-tarkastus-tarkastamolaji="Dokumentti" elokuva-tarkastus-tarkastuttaja="Veikko Itkonen">CEN</ProductionEventType><DateText>01.12.1955</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="tarkastus"><ProductionEventType elokuva-tarkastus-tarkastuselin="VET" elokuva-tarkastus-tarkastusilmoitus="tarkastus" elokuva-tarkastus-tarkastusnro="25087" elokuva-tarkastus-formaatti="35 mm" elokuva-tarkastus-pituus="210 m" elokuva-tarkastus-veroluokka="10 %" elokuva-tarkastus-ikaraja="S">CEN</ProductionEventType><DateText>00.00.1984</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="tarkastus"><ProductionEventType elokuva-tarkastus-kopiolkm="500" elokuva-tarkastus-tarkastusnro="T-43662" elokuva-tarkastus-formaatti="video" elokuva-tarkastus-pituus="2600 m" elokuva-tarkastus-kesto="1:27:15" elokuva-tarkastus-perustelut="Leikattu versio." elokuva-tarkastus-ikaraja="S" elokuva-tarkastus-tarkastamolaji="Dokumentti" elokuva-tarkastus-osalkm="1, 1/500" elokuva-tarkastus-muuttiedot="VET:n huomautus: Leik.versio" elokuva-tarkastus-tarkastuttaja="Suomi-Filmi Oy">CEN</ProductionEventType><DateText>26.05.1992</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="elofestivaaliosallistuminen"><ProductionEventType elokuva-elofestivaaliosallistuminen-aihe="Tampereen elokuvajuhlat">FSC</ProductionEventType><Region><RegionName>Tampere, Suomi</RegionName></Region><DateText>2009</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="ensiesityspaiva"><ProductionEventType>PRE</ProductionEventType><DateText>12.01.1951</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="ensiesityspaikat"><ProductionEventType>PRE</ProductionEventType><Region><RegionName>Helsinki: Bio-Bio</RegionName></Region></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="teatterikopioidenlkm"><ProductionEventType elokuva-teatterikopioidenlkm="5">SCR</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Tampere: Kino, Petit; Turku: Bio-Bio</RegionName></Region><DateText>19.01.1951</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Lahti: Kinema</RegionName></Region><DateText>21.01.1951</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Vaasa: Kinema</RegionName></Region><DateText>02.02.1951</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Jyväskylä: Suomi-Elo</RegionName></Region><DateText>03.02.1951</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Kuopio: Puijo; Pori: Asto</RegionName></Region><DateText>18.02.1951</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Oulu: Bio Kiistola</RegionName></Region><DateText>17.10.1951</DateText></ProductionEvent><SubjectTerms><Term>1900-luku</Term><Term>Helsingin Sanomat</Term><Term>maailmanhistoria</Term><Term>sanomalehdet</Term><Term>Suomi</Term></SubjectTerms><ContentDescription><DescriptionType>Synopsis</DescriptionType><DescriptionText>Tuottaja-ohjaaja Veikko Itkosen arkistoaineistoista koostamassa dokumenttielokuvassa <i>Näin syntyi nykypäivä… 1900-1950</i> maailmantapahtumat on lomitettu Suomen historian käännekohtiin.</DescriptionText><Language>fi</Language></ContentDescription><ContentDescription><DescriptionType>Content description</DescriptionType><DescriptionText>Dokumenttielokuva käy läpi vuosisatamme ensimmäisen puoliskon tapahtumia "alkuperäisten filmien välityksellä". Aiheen on antanut Päivälehden-Helsingin Sanomien 60-vuotisjuhla: aluksi nähdään kuvia kirjapainosta ja kerrotaan lehden alkuvaiheiden historiaa. <br /><br />Lehtiotsikoista siirrytään kuva-aineistoon, joka etenee vuosilukuotsikoin: 1906 - Kuvia Helsingin Esplanaadilta, Kauppatorilta, Mikonkadulta, Heikinkadulta, vapunvietosta, luistelukilpailuista, mäenlaskusta. 1907 - Yliopiston promootio, Ruotsin kuningas Oskar II kuolee ja Kustaa V saa kruunun, ensimmäinen suuri autoparaati Helsingissä. 1910 - Näytteitä "ensimmäisestä suomalaisesta taide-elokuvasta" <i>Sylvi</i>. 1911 - Englannin kuningas Yrjö V kruunataan. 1912 - Kuvia uintikilpailuista, Napoleonia vastaan käydyn Isänmaallisen sodan 100-vuotisjuhlista Venäjällä. 1913 - Romanovien 300-vuotisjuhla, kenraalikuvernööri Seyn ja sotilasparaati. 1914 - Senaattori Leo Mechelinin hautajaiset, maailmansota alkaa. 1915 - Nikolai II vierailee Suomessa. 1917 - Yhdysvallat liittyy sotaan kenraali Pershingin komentaessa joukkoja. 1918 - Kenraali Mannerheim ottaa vastaan jääkärien paraatin Vaasassa ja ratsastaa valkoisten joukkojen kärjessä Helsinkiin. Aselepo länsirintamalla, presidentti Wilson saapuu Pariisiin. 1919 - K. J. Ståhlberg lukee presidentinvakuutuksensa. Voitonparaati Pariisissa. <br /><br />1920 - Kuvia uusista muotitansseista ja "riehakkaasta sodanjälkeisestä elämästä". 1921 - Charles Chaplin valloittaa maailmaa komedioillaan. 1923 - Helsingin valtauksen 5-vuotisjuhlaparaati. Ranska ja Belgia miehittävät Ruhrin alueen. Snellmanin patsas paljastetaan, Saksa inflaation kourissa. 1924 - Suomen olympiajoukkue palaa Pariisiin kisoista. 1925 - Suomen 2. presidentti Lauri Kristian Relander astuu virkaansa. Paavo Nurmi tekee menestyksekkään Amerikan-kiertueen. Ruotsin kuningaspari vierailee Helsingissä. Lakkolevottomuuksia Yhdysvalloissa, Hindenburg valitaan Saksan presidentiksi. Torpedovene S 2 tuhoutuu myrskyssä Pohjanlahdella. 1926 - Suomen ilmavoimien uusi lentokonemalli Hansa Brandenburg esitellään, jäänmurtaja Jääkarhu avaa väylän Helsinkiin. Paavo Nurmi juoksee 3000 metrin maailmanennätyksen Berliinissä. 1927 - Helsingin Sanomat nousee maan suurimmaksi päivälehdeksi. Clas Thunberg voittaa Suomen mestaruuden luistelussa. Kiinan sisällissota alkaa. Uuden eduskuntatalon peruskivi lasketaan. Charles Lindbergh lentää yli Atlantin. Päivälehden perustajan Eero Erkon hautajaiset. 1928 - Teekkarit järjestävät olympiakeräyksen. 1929 - Mia Backman ohjaa mannekiineja. Imatran voimalaitos vihitään. <br /><br />1930 - Talonpoikaismarssi Vihtori Kosolan johdolla. Ilmalaiva Graf Zeppelin vierailee Helsingissä. 1931 - Uusi eduskuntatalo valmistuu, Svinhufvud astuu presidentinvirkaan. Japani hyökkää Kiinaan. 1932 - Imatran maatalousnäyttely, Los Angelesin olympialaiset. Frank D. Roosevelt valitaan Yhdysvaltain presidentiksi. 1933 - Hitler nimitetään Saksan valtakunnankansleriksi. Helsingissä järjestetään englantilainen viikko. 1934 - Ester Toivonen valitaan Miss Euroopaksi. Hindenburgin hautajaiset, Hitler puhuu. Jugoslavian kuningas Aleksanteri ja Ranskan ulkoministeri Louis Barthou saavat surmansa attentaatissa Marseillessa. 1935 - Jean Sibelius täyttää 70 vuotta. Italia hyökkää Abessiniaan. 1936 - Keisari Haile Selassie saapuu maanpakoon Lontooseen. Englannin kuningas Yrjö V kuolee. Edward VIII luopuu kruunusta. Berliinin olympialaiset. 1937 - Suomi on valittu vuoden 1940 olympialaisten isäntämaaksi: stadionin peruskivi lasketaan ja harjannostajaisia juhlitaan. Kyösti Kallio valitaan Suomen presidentiksi, Yrjö VI kruunataan Englannin kuninkaaksi. Espanjan sisällissota. Marsalkka Mannerheim täyttää 70 vuotta. Kuvanveistäjä Väinö Aaltonen nähdään työssään. 1938 - Yhdysvaltain entinen presidentti Herbert Hoover vierailee Suomessa. Vapaussodan päättymisen 20-vuotisjuhla. Nürnbergin puoluepäivät. Chamberlain ja Hitler neuvottelevat Münchenissä. Saksalaiset joukot marssivat Tšekkoslovakiaan. Hitler täyttää 50 vuotta. 1939 - Danzigin kysymys kärjistää Puolan ja Saksan suhteet: 1.9. Saksa hyökkää Puolaan ja toinen maailmansota alkaa. Paasikivi ja Tanner matkustavat neuvottelemaan Moskovaan. Suomen armeija järjestää ylimääräiset harjoitukset, Helsinki evakuoidaan. Presidentti Kallio ja ulkoministeri Erkko osallistuvat Pohjolan valtionpäämiesten kokoukseen Tukholmassa. Sillanpää saa kirjallisuuden Nobel-palkinnon. Talvisota syttyy, Helsinkiä pommitetaan. Sodan aikanakin Suomi lyhentää velkaansa Yhdysvalloille. <br /><br />1940 - Rauhan solmiminen ja Karjalan menetys aiheuttavat suruliputuksen. Muistojuhla talvisodan kaatuneille. Saksa hyökkää Ranskaan Belgian ja Hollannin kautta. 1941 - Kallion hautajaiset, Risto Ryti vannoo presidentinvalan. Saksa miehittää Bulgarian, hyökkää Jugoslaviaan ja Kreikkaan, valtaa Ateenan. Maaottelumarssi Suomen ja Ruotsin välillä. Saksa aloittaa sotaretken Neuvostoliittoa vastaan, rinnallaan Suomi, jonka joukot valtaavat Sortavalan, Käkisalmen ja Viipurin. Presidentti Ryti ja pääministeri Rangell vierailevat päämajassa Mikkelissä. 1942 - Sotamarsalkka Rommel johtaa saksalaisia joukkoja pohjois-Afrikassa. Stalingradin taistelu ja neuvostoarmeijan voitto. 1943 - Liittoutuneiden maihinnousu Sisiliaan ja etelä-Italiaan. 1944 - Saksan uusi salainen ase V-1 aiheuttaa suuria tuhoja Lontoossa. Normandian maihinnousu ja taistelujen siirtyminen sisämaahan. Neuvostoliiton suurhyökkäys pakottaa suomalaiset vetäytymään kaikilla rintamanosilla: karjalaiset joutuvat jälleen evakkoon. Mannerheim valitaan presidentiksi. 1945 - Saksa luhistuu ja antautuu ehdoitta toukokuussa. Truman, Churchill ja Stalin tapaavat Potsdamissa. Hiroshiman ja Nagasakin atomipommit lopettavat maailmansodan: voitonjuhlat New Yorkissa ja Lontoossa. Nürnbergin oikeudenkäynti. 1946 - J. K. Paasikivi astuu presidentinvirkaan. YK ryhtyy ratkomaan sodanjälkeisen maailman ongelmia. Rautatieliikenne miehitetyn Porkkalan läpi käynnistyy. Kruununprinsessa Elizabethin ja prinssi Philipin häät. 1948 - YYA-sopimus solmitaan, Paasikivi puhuu radiossa. Länsi-Berliinin saarto ja ilmasilta. Lontoon olympialaiset. Arabit ja juutalaiset taistelevat Palestiinassa: Israelin valtio perustetaan. Kreivi Folke Bernadotte joutuu salamurhan uhriksi, Kustaa V täyttää 90 vuotta. 1949 - Presidenttiehdokkaat Paasikivi, Kekkonen ja Fagerholm käyvät äänestämässä. Berliinin saarto päättyy. Viljo Heino ja Emil Zatopek kohtaavat stadionilla 10 000 metrin juoksussa. Oskari Tokoi vierailee Suomessa yli 30 vuoden jälkeen. 1950 - Paasikivi aloittaa toisen kautensa presidenttinä. Harry S. Truman voittaa Yhdysvaltain presidentinvaalit. Helsinki täyttää 400 vuotta. Yliopistossa järjestetään promootio. Helsingin rautatieaseman tulipalo aiheuttaa miljoonavahingot. Korean sota alkaa. Belgian kuningas Leopold palaa kotimaahansa, mutta joutuu luopumaan kruunusta poikansa Baudoinin hyväksi. Presidentti Truman ja Koreassa olevien YK:n joukkojen komentaja MacArthur tapaavat Tyynen meren saarella. Kustaa V kuolee ja Kustaa VI Aadolf nousee Ruotsin valtaistuimelle. Paasikivi täyttää 80 vuotta ja käy onnittelemassa 85-vuotiasta Sibeliusta tämän syntymäpäivänä. <br /><br />Lopuksi palataan Helsingin Sanomien toimitukseen ja esitellään sen johtohahmoja: Eljas Erkko, Yrjö Niiniluoto, Eero Petäjäniemi ja Heikki Marttila (Arijoutsi). Uusi aikakausi on edessä: atomienergia ja televisio nähdään sen merkkeinä. <br /><br />Selostustekstissä mainitaan edellisten lisäksi myös seuraavat henkilöt: Eero Erkko, Juhani Aho, Arvid Järnefelt (Päivälehden perustajia), Ville Ritola, Albin Stenroos (juoksijoita), Johannes Björklund (laivaston pastori), Santeri Ivalo (Helsingin Sanomain toimittaja ja päätoimittaja), Ilmari Kivinen (pakinoitsija Tiitus), Matti Järvinen (keihäänheittäjä), Volmari Iso-Hollo (juoksija), Hermann Göring, Rudolf Hess (saksalaisia poliitikkoja), Benito Mussolini (Italian pääministeri), Ilmari Salminen, Gunnar Höckert, Lauri Lehtinen, Arvo Askola (juoksijoita), Wallis Simpson (Windsorin herttuatar), Erik von Frenckell (kaupunginjohtaja), Francisco Franco (espanjalainen kenraali), Hjalmar Procopé (Suomen lähettiläs Yhdysvalloissa), Henry Morgenthau (Yhdysvaltojen finanssiministeri), Eino Juutilainen (lentäjä), Dwight D. Eisenhower (amerikkalainen kenraali), Alfred Jodl (saksalainen kenraali), Karl Dönitz (saksalainen suuramiraali), Trygve Lie (YK:n pääsihteeri), Paul-Henri Spaak (belgialainen poliitikko), Mauno Pekkala (pääministeri), Grigori Savonenkov (Neuvostoliiton lähettiläs Suomessa), Karl Gustaf (Ruotsin perintöprinssi). <br /><br />Muita tunnistettavia henkilöitä ovat mm. Ivan Timirjasev (venäläinen upseeri ja valokuvaaja), Signe Relander (tasavallan presidentin puoliso), Wilhelm (ruotsalainen prinssi), Antti Tulenheimo (Helsingin kaupunginjohtaja), Eleanor Roosevelt (Yhdysvaltain presidentin puoliso), Aino Sibelius (säveltäjämestarin puoliso), Pekka Tiilikainen (radioselostaja), Elizabeth (kuningas Yrjö VI:n puoliso), Urho Kekkonen (ministeri), A. E. Heinrichs (kenraali), Joachim von Ribbentrop (Saksan ulkoministeri), Väinö Hakkila (eduskunnan puhemies), Alli Paasikivi, Kaisa Kallio (tasavallan presidenttien puolisoita), Johan Nykopp (diplomaatti), Ragnar Grönvall (upseeri), Kalervo Kallio (kuvanveistäjä), Kerttu Saalasti (poliitikko), Viljami Kalliokoski (poliitikko), Gerda Ryti (tasavallan presidentin puoliso), Rudolf Walden (kenraali), Tauno Palo (näyttelijä), Edwin Linkomies (pääministeri), Wilhelm Keitel (saksalainen sotamarsalkka), Reinhold Svento, Åke Gartz, Sakari Tuomioja, Ralf Törngren, Teuvo Aura (ministereitä), Tage Erlander (Ruotsin pääministeri), Aina Erlander (Ruotsin pääministerin puoliso).<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.</i></DescriptionText><Language>fi</Language></ContentDescription><ProductionEvent elonet-tag="musiikki"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_musiikki>Musiikkitiedot perustuvat Teoston merkintöihin. Musiikin on suunnitellut George de Godzinsky ja sen esittävät erilaiset orkesterikokoonpanot tai piano (off).<br /><br />1. <i>Les Préludes / Preludit</i> <br />Säv. Franz Liszt, 5' 28".<br /><br />2. <i>Till Eulenspiegels lustige Streiche / Till Eulenspiegel</i><br />Säv. Richard Strauss, 2' 10".<br /><br />3. <i>Valurile Dunării / Tonavan aallot</i> <br />Säv. losif Ivanovici, 1' 29".<br /><br />4. <i>Tipperary</i><br />Säv. Harry Williams, 0' 39". <br /><br />5. <i>Sobre los olas / Yli aaltojen</i> <br />Säv. Juventino Rosas, 0' 52". <br /><br />6. <i>Kaarle-kuninkaan metsästys</i><br />Säv. Fredrik Pacius, 0' 52".<br /><br />7. <i>Bayerischer Ländler</i><br />Säv. Johann Strauss vanh., 0' 39".<br /><br />8. <i>Rosen aus dem Orient / Itämaan ruusuja</i> <br />Säv. Iosif Ivanovici, 1' 09" .<br /><br />9. <i>Egmont</i>-alkusoitto<br />Säv. Ludwig van Beethoven, 2' 23".<br /><br />10. <i>Pjataja sinfonia e-minor / Sinfonia nro 5 e-molli</i>, opus 64<br />Säv. Pjotr Tšaikovski, 1' 18". <br /><br />11. <i>Toržestvennaja uvertjura 1812 / Juhla-alkusoitto 1812</i><br />Säv. Pjotr Tšaikovski, 1' 44". <br /><br />12. <i>Tuntien tanssi</i> oopperasta <i>La Gioconda</i> <br />Säv. Amilcare Ponchielli, 1' 33".<br /><br />13. <i>American Patrol</i><br />Säv. Frank W. Measham, sov. Hugo Frey, 1' 03". <br /><br />14. <i>Vaasan marssi</i> <br />Säv. Karl Collan, sov. Aleksei Apostol, 0' 35".<br /><br />15. <i>Porilaisten marssi</i><br />Säv. Christian Fredric Kress, <br />sov. 1) Artturi Rope, 1'42", 2) Robert Kajanus, 1' 20". <br /><br />16. <i>"Englische" Suite 3 / Englantilainen sarja nro 3</i> <br />Säv. Johann Sebastian Bach, 1' 22".<br /><br />17. <i>Amina</i> <br />Säv. Paul Lincke, 0' 56". <br /><br />18. <i>Je cherche après Titine</i> <br />Säv. trad., 0' 33". <br /><br />19. <i>Uusmaalaisten marssi</i><br />Säv. Henrik Borenius, sov. Artturi Rope <br /><br />20. <i>Häämarssi</i><br />Säv. Toivo Kuula, sov. Herman Sjöblom, 0' 39". <br /><br />21.<i> Air</i><br />Säv. Johann Sebastian Bach, 1' 14". <br /><br />22. Alkusoitto oopperaan <i>Mignon</i> <br />Säv. Ambroise Thomas, 1' 33". <br /><br />23. <i>L'Arlésienne / Arlesitar</i>, osa <i>Adagietto</i> <br />Säv. Georges Bizet, 0' 30".<br /><br />24. <i>Elegi / Elegia</i><br />Säv. Hugo Alfvén, 1' 03". <br /><br />25. <i>In Treue fest</i><br />Säv. Carl Teike, 0' 30".<br /><br />26. <i>Praeludium d-Moll / Preludi d-molli</i> <br />Säv. Johann Sebastian Bach, 0' 50". <br /><br />27. <i>Karjalan jääkärien marssi</i><br />Säv. trad., sov. Artturi Rope, 0' 52".<br /><br />28. <i>Dichter und Bauer / Runoilija ja talonpoika, alkusoitto</i><br />Säv. Franz von Suppé, 2' 51". <br /><br />29. <i>Finlandia</i><br />Säv. Jean Sibelius, 2' 04". <br /><br />30. <i>Die Fledermaus / Lepakko</i> <br />Säv. Johann Strauss nuor., 1' 55".<br /><br />31. <i>Ball im Savoy / Tanssiva Savoy / Savoyn tanssiaiset</i><br />Säv. Paul Abraham, sov. Nico Dostal, 0' 20". <br /><br />32. <i>Sinfonia nro 2 D-duuri</i>, opus 43 <br />Säv. Jean Sibelius, 1' 46".<br /><br />33. <i>Ich muss wieder einmal in Grinzing sein / Taas kerran ma tahtoisin Grinzingiin</i><br />Säv. Ralph Benatzky, 0' 33".<br /><br />34. <i>I Heard You Singing</i> <br />Säv. Eric Coates, 0' 28". <br /><br />35. <i>El Capitan</i><br />Säv. John Philip Sousa, 1' 09". <br /><br />36. <i>Alte Kameraden / Vanhat toverit</i> <br />Säv. Carl Teike, 0' 48".<br /><br />37. <i>Tango</i><br />Säv. Robert Stolz, 0' 33".<br /><br />38. <i>Knightsbridge</i> sarjasta <i>London Every Day</i> <br />Säv. Eric Coates, 0' 35".<br /><br />39. <i>La Muette de Portici / Porticin mykkä</i> <br />Säv. Francois Auber, 1' 09".<br /><br />40. <i>Satu</i><br />Säv. Jean Sibelius, 3' 46". <br /><br />41. <i>Tzigane</i><br />Säv. Maurice Ravel, 0' 50". <br /><br />42. <i>Sarabande</i><br />Säv. Georg Friedrich Händel, 0' 26". <br /><br />43. <i>Ballet égyptien</i><br />Säv. Alexandre Luigini, 0' 20".<br /><br />44. <i>Unter dem Doppeladler / Kaksoiskotkan alla</i> <br />Säv. Joseph Franz Wagner, 0' 28".<br /><br />45. <i>Orphée aux enfers / Orfeus manalassa</i> <br />Säv. Jacques Offenbach, 1' 03".<br /><br />46. <i>Suomen laulu</i><br />Säv. Fredrik Pacius, 0' 15". <br /><br />47. <i>God Save the King</i> <br />Säv. tuntematon, 0' 26".<br /><br />48. <i>Minuetto / Menuetti</i> jousikvintetosta opus 13:5 <br />Säv. Luigi Boccherini, 0' 54".<br /><br />49. <i>Erika / Kaarina</i> <br />Säv. Herms Niel, sov. Erich Walden, 0' 28". <br /><br />50. <i>Jääkärimarssi</i><br />Säv. Jean Sibelius, 0' 41". <br /><br />51. <i>Treue Burschen</i><br />Säv. Herman Ludwig Blankenburg, 0' 50". <br /><br />52. <i>London Bridge</i><br />Säv. Eric Coates, 0' 39". <br /><br />53. <i>Graf Zeppelin</i><br />Säv. Carl Teike, 0' 41".<br /><br />54. <i>Polonaise As-majeur / Poloneesi As-duuri</i> <br /><i>Prelude c-mineur / Preludi c-molli</i> <br /><i>Étude a-mineur / Etydi a-molli</i> <br /><i>Prelude f-mineur / Preludi f-molli</i> <br />Säv. Frédéric Chopin, yht. 2' 14". <br /><br />55. <i>Sinfonia nro 1 e-molli</i>, opus 39 <br />Säv. Jean Sibelius, 0' 22".<br /><br />56. <i>Karelia-sarja</i>, opus 11 <br />Säv. Jean Sibelius, 2' 25". <br /><br />57. <i>Oi kallis Suomenmaa</i><br />Säv. Heikki Klemetti, sov. Artturi Rope, 0' 52". <br /><br />58. <i>Der fliegende Holländer / Lentävä hollantilainen</i><br />Säv. Richard Wagner, 0' 41". <br /><br />59. <i>Komm süsser Tod</i><br />Säv. Johann Sebastian Bach, 1' 12". <br /><br />60. <i>Die Ruinen von Athen / Ateenan rauniot</i> <br />Säv. Ludwig van Beethoven, 0' 50".<br /><br />61. <i>Karjalaisten laulu</i><br />Säv. P.J. Hannikainen, 0' 20". <br /><br />62. <i>Die ganze Kompanie</i> <br />Säv. Herms Niel, 0' 24".<br /><br />63. <i>Meidän poikamme</i> <br />Säv. Artturi Rope, 1' 05". <br /><br />64. <i>Romans i moll</i> <br />Säv. Charles Wildman, 0' 30". <br /><br />65. <i>Die Hebriden / Hebridit</i> <br />Säv. Felix Mendelssohn-Bartholdy, 0' 52". <br /><br />66. <i>Äänisen fanfaari</i> <br />Säv. Onni Palomäki, 0' 28".<br /><br />67. <i>Euryanthe</i> <br />Säv. Carl Maria von Weber, 1' 05" <br /><br />68. <i>Sweet Sue</i><br />Säv. Hoagy Carmichael, 0' 39". <br /><br />69. <i>Guillaume Tell / Wilhelm Tell</i><br />Säv. Gioacchino Rossini, 0' 43". <br /><br />70. <i>Huldigungsmarsch</i><br />Säv. Ciacomo Meyerbeer, 0' 22". <br /><br />71.<i> Maamme</i><br />Säv. Fredrik Pacius, 0' 24". <br /><br />72. <i>Šeherazada / Schéhérazade</i> <br />Säv. Nikolai Rimski-Korsakov, 0' 28". <br /><br />73. <i>Romans f-minor / Romanssi f-molli</i> <br />Säv. Pjotr Tšaikovski, 0' 13".<br /><br />74. <i>Midsommarvaka / Juhannusyön valvojaiset</i><br />Säv. Hugo Alfvén, 0' 20".<br /><br />75. <i>Kesäillan idylli</i> <br />Säv. Oskar Merikanto, sov. Goldman, 0' 20". <br /><br />76. <i>The Star-Spangled Banner / Tähtilippu</i> <br />Säv. John Stafford Smith, 0' 35".<br /><br />77. <i>Parolan marssi</i><br />Säv. trad., sov. Artturi Rope, 0' 26". <br /><br />78. <i>Die Walküre / Valkyyria</i> <br />Säv. Richard Wagner, 0' 48". <br /><br />79. <i>Scénes historiques / Historiallisia kuvia</i> <br />Säv. Jean Sibelius, 0' 28".<br /><br /><i>- Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.</i></elokuva_musiikki></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="laji2fin"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_laji2fin>dokumentti</elokuva_laji2fin></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="genre"><ProductionEventType elokuva-genre="historiallinen dokumentti">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="lehdistoarvio"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_lehdistoarvio>Pitkä dokumenttielokuva herätti arvostelijain mielenkiinnon siinä missä näytelmäelokuvatkin. Muutamia lehtiä — ainakin Vapaata Sanaa ja Työkansan Sanomia — häiritsi kuitenkin se, että elokuvan taustavoimana oli Helsingin Sanomat ja lopputulos siis "mainoselokuva". "Mutta mikään tavallinen mainoskuva se ei suinkaan ole", kirjoitti J-o (Aake Jermo, Uusi Aura 21.1.1951). "On kieltämättä peräti mielenkiintoista saada tämäntapainen lyhytkuvista koottu kertauskurssi tämän vuosisadan alkupuoliskon historiasta. Kotimaan historia on etualalla — alkuaikojen huvittavat kuvat ovat samalla elokuvan historiaa — mutta myöskin tärkeimpiin maailman tapahtumiin luodaan riittävää valaistusta."<br /><br />Vapaan Sanan UGS (U. G. Seppänen, Vapaa Sana 15.1.1951) oli eri mieltä: "On jo tavallisen huikeata, että yleisölle esitetään maksullisesti mainosfilmiä [— —] mutta todellista amerikkalaista saippuaoopperaa meidän maaperällämme, lyömätöntä ennätystä merkitsee näin eteen lyöty kokoillanmainos. [- -] Sama häikäilemättömyys ilmenee aineiston valinnassa. Tsaari Nikolaista Trumaniin esiintyvät kaikki mahdolliset taantumuksen keulakuvat — Seyn, Mussolini, Franco, Mannerheim, Kosola, Ryti, Tanner ja Hitler ainakin 8 kertaa, mutta esimerkiksi demokraatti Rooseveltille on katsottu riittävän yksi kuva. Sellaisia kulttuurihenkilöitä kuin esim. Shaw ei lainkaan, mutta kyllä kaikenlaiset kuningasvierailut."<br /><br />"Mainosfilmit kuuluvat omaan luokkaansa ja niitä ei ole tavallisesti käsitelty näillä palstoilla", aloitti Martti Savo (Modest Savtschenko, Työkansan Sanomat 16.1.1951). Hän piti elokuvan kokonaisuutta "yksitoikkoisena ja tendenssimäisenä" ja jatkoi: "Silmiinpistävin piirre on se, että tästä Helsingin Sanomien 'historiasta' miltei kokonaan puuttuu Neuvostoliitto. Tarpeellisia kuvia olisi kyllä ollut tuottajan saatavissa. Sen sijaan halua valaista tapahtumia objektiivisesti ei saa tietenkään mistään, ellei sitä satu itsellä olemaan."<br /><br />J-a N-nen (Juha Nevalainen, Ilta-Sanomat 13.1.1951) oli ymmärrettävästi toisilla linjoilla: "Elokuva on harvinainen, poikkeuksellinen ja suuren työn tuloksena syntynyt luomus, jolle meidän ahtaissa elokuvaoloissamme on annettava erittäin kiittävä tunnustus. Tämä elävä, kallisarvoinen filmidokumentti on samalla kunnianteko Päivälehti-Helsingin Sanomille [- -]. Tälle elokuvalle, joka tinkimättömän totuudenmukaisesti kuvailee historiaa, kuuluu eittämättä sija suomalaisen filminvalmistuksen historiassa." J-a N-nen kirjoitti myönteisen artikkelin myös Helsingin Sanomiin (12.1.1951): "[- -] voidaan sanoa Veikko Itkosen onnistuneen vaateliaassa tehtävässään kiitettävän hyvin. [- -] Se on rikassisältöinen, väkevä dokumentaarielokuva, jonka historiallinen todistusarvo on kumoamattomassa rehellisyydessään ajatuksia herättävä [- -]. Elävää historiaa, jonka läheisyys sytyttää, järkyttää ja kiehtoo. Sitä on tämä elokuva."<br /><br />"Filmen är mycket väl hopklippt och fängslar från början till slut", arvioi myös G. B-s (Greta Brotherus, Hufvudstadsbladet 12.1.1951). [— -] "De första inhemska journalfilmerna daterar sig från ett så tidigt datum som 1906 och redan 1915 kunde vi göra goda journalbilder, det var både kuriöst och gripande att få vara med om det ryska kejsar besöket i vår huvudstad detta år. Annars märkte man hur journalfilmmaterialet blev allt bättre vad åren led. Också av det äldre materialet hade Veikko Itkonen fått med uttrycksfulla metrar och de två senaste årtiondena blev självfallet obehagligt dramatiska."<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.</i></elokuva_lehdistoarvio></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="huomautukset"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_huomautukset><i>Näin syntyi nykypäivä... 1900-1950</i> oli vuosien 1930-1968 kotimaisista kokoillan dokumenttielokuvista ainoa, joka joutui verolliseksi. Alku oli kuvattu Helsingin Sanomien kirjapainossa, loppu lehden toimituksessa, latomossa ja painokoneiden äärellä. Alkutekstien mukaan elokuva olikin valmistettu Päivälehti - Helsingin Sanomain 60-vuotisjuhlan johdosta. Elokuvatarkastamossa todettiin, että selostustekstissä Helsingin Sanomat mainitaan viidesti, minkä lisäksi lehden nimi näkyi uutiskatkelmissa yhteensä 60 kertaa - kaikki lehtiuutiset oli kuvattu Helsingin Sanomien sivuilta. Tuottaja valitti tarkastamon päätöksestä aina Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka, mutta turhaan. <br /><br />Myös elokuvan sisältö kohtasi vaikeuksia tarkastamossa, joka määräsi poistettavaksi kaikkiaan kahdeksan kohtaa, yhteensä sata metriä. Elokuvalautakunta palautti leikkauskohdista kaksi, suruliputuksen talvisodan päättymispäivänä sekä Sortavalan, Käkisalmen ja Viipurin valtaukset jatkosodan alussa. Poistettaviksi jäivät edelleenkin mm. Helsingin Sanomien talvisodan aikaiset otsakkeet "Venäjän hyökkäys Suomeen" sekä "Suomalaiset saaneet paljon sotavankeja". <br /><br />Kotimaan arkistojen lisäksi Veikko Itkonen kiersi Ranskan, Englannin, Saksan ja Ruotsin elokuva-arkistoissa etsien aineistoa. Mukana on myös materiaalia Yhdysvalloista. Vanhempi suomalainen aineisto koostuu lähinnä Atelier Apollon ja Oscar Lindelöfin materiaalista, 1920-luvun jälkipuoliskon sekä 1930- ja 1940-lukujen osalta taas Suomi-Filmin ja puolustusvoimain uutiskuvista. Vanhimman aineiston ajoituksessa on virheitä - mm. näytelmäelokuva <i>Sylvi</i> (1913) väitetään kuvatuksi vuonna 1910, ja vuoden 1940 olympiakisat myönnettiin Suomelle 1938, ei 1937. <br /><br />Veikko Itkonen (1918-1990) oli aloittanut uransa radioreportterina 1938. Jatkosodan aikana hän toimi TK-kirjeenvaihtajana sekä uutiskatsausten selostajana ja esiintyi myös näyttelijänä kolmen elokuvan (<i>Nuoria ihmisiä</i>, <i>Synnitön lankeemus</i>, <i>Ballaadi</i>) sivutehtävissä 1943-44. Vuonna 1945 Itkonen tuotti edellisenä vuonna ostamansa Filmi-Kuva Oy:n nimissä näytelmäelokuvat <i>Tähtireportterit tulevat</i> ja <i>Kohtalo johtaa meitä</i>, esiintyen itse ensiksi mainitun elokuvan miespääosassa. <i>Jälleen Uutta</i> -uutiskatsausten tuotannon Itkonen aloitti kesällä 1947 Filmi-Kuva Oy:n puitteissa. Tammikuun alussa 1951 valmistui <i>Jälleen Uutta</i> -katsaus 70. Tästä eteenpäin Itkonen valmisti uutiskatsauksensa Tuotanto Veikko Itkosen nimissä. <i>Näin syntyi nykypäivä</i> oli ensimmäinen Tuotanto Veikko Itkosen elokuva. Filmi-Kuva Oy:n Itkonen otti uudelleen käyttöön vasta vuoden 1961 lopussa. <br /><br />1950- ja 1960-lukujen vaihteessa Veikko Itkonen suunnitteli dokumentistaan uutta ajan tasalle saatettua versiota. Hanke kuitenkin raukesi, kun Itkonen myi vuonna 1963 koko tuotantonsa Yleisradiolle ja muutti ulkomaille asumaan. <br /><br />Elokuvan alkutekstit eivät sisällä ruotsinkielistä nimeä - se on saatu Hufvudstadsbladetin elokuvakartasta. <br /><br />Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmissa ei ole elokuvan selostustekstilistaa tai käsikirjoitusta. <br /><br />Dokumenttielokuvaksi <i>Näin syntyi nykypäivän</i> yleisömenestys oli kohtalainen.<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.</i></elokuva_huomautukset></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="skftunniste"><ProductionEventType elokuva-skftunniste="1951/1">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="kuvausaika"><ProductionEventType elokuva-kuvausaika="1950">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="sisakuvat"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_sisakuvat>Helsinki: Helsingin Sanomain lehtipaino ja toimitus Ludviginkatu 6-8<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.</i></elokuva_sisakuvat></ProductionEvent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-alkupvari="mv" elokuva-alkupaani="ääni" elokuva-alkupaanijarjestelma="Aga-Baltic" elokuva-kuvasuhde="1,37:1" elokuva-alkupkesto="99 min" elokuva-alkuppituus="2700 m" elokuva-laji1fin="pitkä">MISC</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">122606</Identifier></Manifestation></CinematographicWork><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_materiaali_kuva">221039</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>221039_J808513E0.jpg</TitleText><PartDesignation><Value kuva-kuvatyyppi="J" kuva-kuvakoko="1429586">-1</Value></PartDesignation><TitleRelationship>unspecified</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>221039_J808513E0.jpg</IdentifyingTitle><HasAgent><Activity>A99</Activity><AgentName>122606</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_elokuva</IDTypeName><IDValue>122606</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-elonet-url="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/122606" elokuva-elonet-materiaali-kuva-url="http://www.elonet.fi/tenho/media/221039_J808513E0.jpg" finna-kayttooikeus="Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">221039</Identifier></Manifestation></CinematographicWork></ExchangeSet>
|
publishDate |
1951
|
building |
0/KAVI/
1/KAVI/skf/
|
institution |
KAVI
|
sector_str_mv |
0/arc/
|
topic_facet |
1900-luku
Helsingin Sanomat
Suomi
maailmanhistoria
sanomalehdet
|
genre_facet |
dokumentti
historiallinen dokumentti
|
source_str_mv |
kavi
|
work_keys_str_mv |
AT itkonenveikko näinsyntyinykypäivä19001950
|
geographic_facet |
Suomi
|
author2_id_str_mv |
kavi.elonet_henkilo_100184
kavi.elonet_henkilo_102765
kavi.elonet_henkilo_105507
kavi.elonet_yhtio_105310
kavi.elonet_yhtio_111432
kavi.elonet_yhtio_1273761
kavi.elonet_yhtio_209456
kavi.elonet_yhtio_210095
kavi.elonet_yhtio_489710
kavi.elonet_yhtio_714999
kavi.elonet_yhtio_715127
kavi.elonet_yhtio_902501
|
author2_id_role_str_mv |
kavi.elonet_henkilo_100184###rce
kavi.elonet_henkilo_102765###drt
kavi.elonet_henkilo_102765###flm
kavi.elonet_henkilo_102765###fmp
kavi.elonet_henkilo_102765###kreditoimaton-dokumentti-esiintyjä
kavi.elonet_henkilo_102765###selostusteksti
kavi.elonet_henkilo_102765###suunnittelu
kavi.elonet_henkilo_105507###musiikki
kavi.elonet_yhtio_105310###fds
kavi.elonet_yhtio_111432###fds
kavi.elonet_yhtio_1273761###fnd
kavi.elonet_yhtio_209456###filmiaineisto
kavi.elonet_yhtio_210095###fmp
kavi.elonet_yhtio_489710###filmiaineisto
kavi.elonet_yhtio_714999###filmiaineisto
kavi.elonet_yhtio_715127###filmiaineisto
kavi.elonet_yhtio_902501###laboratorio
|
main_date_str |
1951
|
title_sort |
näin syntyi nykypäivä 1900 1950
|
format_ext_str_mv |
0/Image/
0/Video/
1/Image/Image/
1/Video/Feature/
|
datasource_str_mv |
kavi
|
_version_ |
1790917264294281216
|