record_format |
forward
|
ctrlnum |
elonet_elokuva_116311
|
title |
Suomi maksaa
|
title_txtP |
Suomi maksaa
|
title_alt |
Näkymiä sotakorvausteollisuudesta
Finland betalar
Finland Pays
La Finlande paie
Finnland zahlt
|
title_full |
Suomi maksaa
|
title_fullStr |
Suomi maksaa
|
title_full_unstemmed |
Suomi maksaa
|
title_short |
Suomi maksaa
|
description |
Topo Leistelän ohjaama dokumenttielokuva <i>Suomi maksaa</i> (1951) kertoo ponnistuksista, joita toisen maailmansodan jälkeen määrättyjen, Neuvostoliitolle suunnattujen sotakorvausten maksu Suomelle aiheutti. Elokuva luo katsauksen Suomen eri teollisuuden aloihin alkaen konepajateollisuudesta ja jatkuen metsä, puu- ja paperiteollisuuteen, kaivosteollisuuteen, erilaisten moottorien, koneiden, veturien ja laivojen valmistukseen. Lopuksi luodaan katsaus sotakorvausten päättymisen jälkeiseen tulevaisuuteen. Sotakorvausvelvollisuuden täyttämiseksi solmitaan 17.12.1944 Suomen ja Neuvostoliiton välinen sopimus tavaratoimituksista: arvoltaan se on 300 miljoonaa vuoden 1938 Yhdysvaltain dollaria, josta 2/3 lankeaa metalliteollisuudelle ja 1/3 paperiteollisuudelle. Tarkoitusta varten luodaan erityinen organisaatio: Soteva. <br /><br />Sotakorvaukset merkitsevät teollisuuden mittavaa uudistusta: vanhoja tehtaita nykyaikaistetaan, laajennetaan ja uusia rakennetaan yli kymmenellä miljardilla markalla. Myös uusia voimalaitoksia tarvitaan ja rakennetaan: sähkövoiman lisäys on 50 prosenttia. Ammattityövoimaa joudutaan kouluttamaan pikaisesti: muutamassa vuodessa metallityöläisten lukumäärä miltei kaksinkertaistuu. <br /><br />Metsäteollisuustuotteita tarvitaan 60 miljoonan dollarin arvosta. Puunjalostustehtaat ympäri Suomen antavat oman panoksensa: vaneria, puutaloja, parakkeja, kuitulevyjä, kartonkia, puuhioketta ja selluloosaa. Paperiteollisuuden vuosituotannosta menee neljäsosa sotakorvauksiin. <br /><br />Metalliteollisuuden sotakorvaustuotteet käsittävät työkaluja, sorveja, turbiineja, höyryvetureita, nostureita, rautatievaunuja, polviakseleita kuunarien moottoreihin, kompressoreja, moottorivetureiden voimakoneita, veturien höyrykattiloita, lokomobiilejä, vauhtipyöriä, paperileikkureita, kuormauskoneita, kirkasta kuparijohtoa, kaapeleita, sähkökoneita ja muuntajia, sähkömoottorien laitteita. <br /><br />Heinäkuun alusta 1948 korvaukset helpottuvat: kokonaissumma alenee 226,5 miljoonaan dollariin. Laivanrakennusteollisuudessa 15 telakkaa joutuu toimittamaan kaikkiaan 500 laivaa: hinaajia, meriproomuja, kuunareita, kalastusaluksia, joihin kuuluu täydellinen kalanjalostusvarustus. Laivalevyä tarvitaan 200 000 tonnia, ankkuriketjua 3,5 miljoonaa kiloa. Kuunareihin käytetään ensiluokkaista puuta 4 500 pikkutalon verran ja purjekangasta 75 000 neliömetriä. <br /><br />Sotakorvausteollisuuden vaikutuksesta syntyy uusia asuntoalueita: tehtaiden ja telakoiden läheisyyteen rakennetaan työläisille kymmeniä moderneja asuntoyhdyskuntia palveluineen. Korvausvuoden viimeisinä päivinä raja-asemilla on tungosta: täyteen lastattujen junavaunujen osoitteet ja tavaraluettelot tarkistetaan viimeisen kerran. Kuuden korvausvuoden aikana rajan ylitti kaikkiaan 340 000 vaunulastia, junien yhteenlaskettu pituus oli 3 600 kilometriä. Toimitettuihin 46 500 taloon olisivat mahtuneet kaikki Turun, Tampereen ja Kuopion asukkaat. <br /><br />Puunjalostus- ja paperiteollisuus vapautuivat ensin kotimaan käyttöön ja vientiin. Metalliteollisuus monipuolistui ja pystyi sekin pian suuntaamaan tuotantonsa kotimaisiin tarpeisiin. Laivanrakennusteollisuus ryhtyi huolehtimaan kauppalaivaston täydennyksestä ja korjauksesta. Muutamassa vuodessa maamme metalliteollisuus laajentui ja kehittyi tuotantokykyiseksi suurteollisuudeksi. Korvaukset päättyvät syyskuussa 1952, jolloin teollisuutemme vapautuu kokonaan palvelemaan suomalaista hyvinvointia.<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.</i>
|
topic |
junat
kaivostoiminta
kansantalous
koneet
konepajateollisuus
laivanrakennus
laivat
metalliteollisuus
metsäteollisuus
rakennustuotanto
satamat
sotakorvaukset
tehtaat
teollisuus
teollisuustuotanto
työ
sodanjälkeinen aika
|
author |
Topo Leistelä
|
author_role |
d02
|
author_sort |
Topo Leistelä
|
author2 |
Tauno A. Laitinen
Topo Leistelä
Pentti Lintonen
Sulo Tammilehto
|
author2_role |
aus
cng
flm
pmn
|
author_corporate |
Kansan Elokuva Oy
|
author_corporate_role |
e10
|
geographic |
Suomi
|
genre |
teollisuusdokumentti
tilauselokuva
dokumentti
|
format |
0/Video/
1/Video/Feature/
|
spelling |
Suomi maksaa
Näkymiä sotakorvausteollisuudesta
Finland betalar
Finland Pays
La Finlande paie
Finnland zahlt
Suomi
1951
Topo Leistelä
Tauno A. Laitinen
Pentti Lintonen
Sulo Tammilehto
Raimo O. Raimela
Unto Murtovaara
Ilmari Harki
Carl-Erik Creutz
Kansan Elokuva Oy
Soteva
SF-laboratorio
Janne Hakulinen
Tapio Ilomäki
13.02.1951
30.11.1951
Helsinki: Kaleva, Ritz
Helsinki: Rex
22.02.1951
Kuopio: Scala
23.01.1952
Tampere: Kino-Palatsi; Turku: Kino-Palatsi
02.02.1952
Pori: Kino-Palatsi
16.02.1952
Jyväskylä: Salome
20.08.1952
junat
kaivostoiminta
kansantalous
koneet
konepajateollisuus
laivanrakennus
laivat
metalliteollisuus
metsäteollisuus
rakennustuotanto
satamat
sotakorvaukset
tehtaat
teollisuus
teollisuustuotanto
työ
sodanjälkeinen aika
Topo Leistelän ohjaama dokumenttielokuva <i>Suomi maksaa</i> (1951) kertoo ponnistuksista, joita toisen maailmansodan jälkeen määrättyjen, Neuvostoliitolle suunnattujen sotakorvausten maksu Suomelle aiheutti. Elokuva luo katsauksen Suomen eri teollisuuden aloihin alkaen konepajateollisuudesta ja jatkuen metsä, puu- ja paperiteollisuuteen, kaivosteollisuuteen, erilaisten moottorien, koneiden, veturien ja laivojen valmistukseen. Lopuksi luodaan katsaus sotakorvausten päättymisen jälkeiseen tulevaisuuteen
Sotakorvausvelvollisuuden täyttämiseksi solmitaan 17.12.1944 Suomen ja Neuvostoliiton välinen sopimus tavaratoimituksista: arvoltaan se on 300 miljoonaa vuoden 1938 Yhdysvaltain dollaria, josta 2/3 lankeaa metalliteollisuudelle ja 1/3 paperiteollisuudelle. Tarkoitusta varten luodaan erityinen organisaatio: Soteva. <br /><br />Sotakorvaukset merkitsevät teollisuuden mittavaa uudistusta: vanhoja tehtaita nykyaikaistetaan, laajennetaan ja uusia rakennetaan yli kymmenellä miljardilla markalla. Myös uusia voimalaitoksia tarvitaan ja rakennetaan: sähkövoiman lisäys on 50 prosenttia. Ammattityövoimaa joudutaan kouluttamaan pikaisesti: muutamassa vuodessa metallityöläisten lukumäärä miltei kaksinkertaistuu. <br /><br />Metsäteollisuustuotteita tarvitaan 60 miljoonan dollarin arvosta. Puunjalostustehtaat ympäri Suomen antavat oman panoksensa: vaneria, puutaloja, parakkeja, kuitulevyjä, kartonkia, puuhioketta ja selluloosaa. Paperiteollisuuden vuosituotannosta menee neljäsosa sotakorvauksiin. <br /><br />Metalliteollisuuden sotakorvaustuotteet käsittävät työkaluja, sorveja, turbiineja, höyryvetureita, nostureita, rautatievaunuja, polviakseleita kuunarien moottoreihin, kompressoreja, moottorivetureiden voimakoneita, veturien höyrykattiloita, lokomobiilejä, vauhtipyöriä, paperileikkureita, kuormauskoneita, kirkasta kuparijohtoa, kaapeleita, sähkökoneita ja muuntajia, sähkömoottorien laitteita. <br /><br />Heinäkuun alusta 1948 korvaukset helpottuvat: kokonaissumma alenee 226,5 miljoonaan dollariin. Laivanrakennusteollisuudessa 15 telakkaa joutuu toimittamaan kaikkiaan 500 laivaa: hinaajia, meriproomuja, kuunareita, kalastusaluksia, joihin kuuluu täydellinen kalanjalostusvarustus. Laivalevyä tarvitaan 200 000 tonnia, ankkuriketjua 3,5 miljoonaa kiloa. Kuunareihin käytetään ensiluokkaista puuta 4 500 pikkutalon verran ja purjekangasta 75 000 neliömetriä. <br /><br />Sotakorvausteollisuuden vaikutuksesta syntyy uusia asuntoalueita: tehtaiden ja telakoiden läheisyyteen rakennetaan työläisille kymmeniä moderneja asuntoyhdyskuntia palveluineen. Korvausvuoden viimeisinä päivinä raja-asemilla on tungosta: täyteen lastattujen junavaunujen osoitteet ja tavaraluettelot tarkistetaan viimeisen kerran. Kuuden korvausvuoden aikana rajan ylitti kaikkiaan 340 000 vaunulastia, junien yhteenlaskettu pituus oli 3 600 kilometriä. Toimitettuihin 46 500 taloon olisivat mahtuneet kaikki Turun, Tampereen ja Kuopion asukkaat. <br /><br />Puunjalostus- ja paperiteollisuus vapautuivat ensin kotimaan käyttöön ja vientiin. Metalliteollisuus monipuolistui ja pystyi sekin pian suuntaamaan tuotantonsa kotimaisiin tarpeisiin. Laivanrakennusteollisuus ryhtyi huolehtimaan kauppalaivaston täydennyksestä ja korjauksesta. Muutamassa vuodessa maamme metalliteollisuus laajentui ja kehittyi tuotantokykyiseksi suurteollisuudeksi. Korvaukset päättyvät syyskuussa 1952, jolloin teollisuutemme vapautuu kokonaan palvelemaan suomalaista hyvinvointia.<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.</i>
Musiikin on valinnut Tapio Ilomäki. Teoston merkintöjen mukaan elokuvassa on käytetty seuraavia sävellyksiä:<br /><br />1. <i>Finlandia</i> <br />Säv. Jean Sibelius, yht. 6' 05". <br /><br />2. <i>Satu</i> <br />Säv. Jean Sibelius, yht. 1' 59". <br /><br />3.<i> Cavalleria rusticana</i> <br />Säv. Pietro Mascagni, yht. 2' 08".<br /><br />4. <i>Barcarole</i> oopperasta <i>Les Contes d'Hoffmann / Hoffmannin kertomukset / Hoffmannin seikkailut</i> <br />Säv. Jacques Offenbach, yht. 1' 29".<br /><br />5. <i>Hiiden orjien laulu</i> <br />Säv. Selim Palmgren, 0' 45". <br /><br />6. <i>Venelaulu</i><br />Säv. Oskar Merikanto, 0' 39". <br /><br />7. <i>Merimiesvalssi</i> <br />Säv. Harry Bergström, 2' 12". <br /><br />Huomautuksia:<br />Elokuvassa on lisäksi tunnistamatonta taustamusiikkia seuraavasti: jousiyhtyeen ja pianon esityksenä (off), kahteen kertaan, yht. 2' 45", pianoesityksenä (off), 1' 10", sekä erilaisten orkesterikokoonpanojen esityksinä (off), useaan kertaan, yht. noin 17 minuuttia.<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.</i>
dokumentti
Tavanmukaisilla arvostelupalstoilla <i>Suomi maksaa</I> -elokuvaa ei käsitelty, mutta huomiota se kyllä herätti: elokuvaa yritettiin käyttää poliittisena lyömäaseena, mikä toi sen uutispalstoille, pääkirjoituksiin ja eduskuntakyselyyn. <br /><br />Kutsuvierasnäytännön jälkeisen päivän Työkansan Sanomat (23.2.1951) otsikoi etusivulla: "Sotevan toimesta törkeä neuvostovastainen propagandahyökkäys". Artikkelissa lehti kirjoitti mm.: "[- -] on jo nyt kiirehditty valmistamaan määrättyjä tarkoitusperiä palveleva lyhytelokuva <I>Suomi maksaa</I>, jonka avulla yritetään maastamme tehdä 'uhrilammas', joka ilman omaa syytään joutuu 'puristamaan itsensä kuiviin' sotakorvauksia suorittaessaan. [- -] Mainittu törkeys, joksi elokuvaa lyhyesti voidaan nimittää, ei pyri ollenkaan kuvaamaan niitä suunnattomia tuhoja, joita Suomen sotavoimat aiheuttivat Neuvostoliiton alueella ja joita sotakorvaussuorituksemme, niin raskas kuin se onkin, pystyy vain vähäisessä määrässä korvaamaan. [- -] Koska hallituksen jäseniä oli ensiesityksessä läsnä [- -] jää heille tehtäväksi elokuvan tekijöiden asettaminen vastuuseen rauhansopimuksemme mukaisesti." <br /><br />Nya Pressen teki asiasta pääkirjoituksen ja kysyi otsikossaan: "Är filmen fördragsbrott?" Artikkeli jatkui: "Det är inte bara en dokumentärfilm, det är också en lovsång till arbetet, ett tack till industri och dess arbetare. Men nu kommer det sensationella. Työkansan Sanomat kräver i dag, att regeringes skall ställa filmens producenter till ansvar [- -]. [- -] Soteva har veterligen aldrig haft sig förelagt att diskutera skadegörelsernas mått eller fastställa deras karaktär. Det enda riktiga är, att Soteva håller sig till sin uppgift: skadeståndsleveransernas fullgörande i precis den omfattning som våra motparter i stillestånds och fredsfördragen själva bestämt och vi accepterat. [- -] Työkansan Sanomat stämplar det som en fräckhet att filmen slutar med utsagan att Finlands folk får leva lyckligt som ett fritt folk då krigsskadeståndsleveranserna slutligen fullgjorts. [- -] särdeles underligt funtad skall man ändå vara om man kallar de sagda för en fräckhet." <br /><br />Nimimerkki Pehu kirjoitti Helsingin Sanomissa (23.2.1951): "Itse teollisuutta kuvaava osa on onnistuneesti suunniteltu kiertokäynti - ei sellainen, joita kotimaisissa lyhytfilmeissä on totuttu näkemään, vaan todella elävä - metalli- ja puunjalostustehtaillamme, kaivoksissa ja telakoilla. Kuin huomaamatta iskeytyvät tajuntaan suuret luvut, sadat alukset ja veturit, kymmenet ja sadattuhannet tarviketonnit, suurten ja pienten koneiden pakkausta odottavat rivit." <br /><br />Suomen Sosialidemokraatti (23.2.1951) piti elokuvaa "erittäin mielenkiintoisena" ja Juha Nevalainen (Ilta-Sanomat 3.3.1951) ihmetteli: "On outoa, että kommunistilehtemme ovat nähneet tarpeelliseksi kohdistaa tähän elokuvaan poliittisen parjaustulvan. Neuvostoliitossa työ ja työn tekijät on kohotettu korkeimpaan arvoon. Mitä halveksittavaa on suomalaisessa työssä, jota tämä elokuva kunnioittaa?"<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.</i>
Sotakorvauksensa Neuvostoliitolle Suomi joutui toimittamaan erilaisina tavaroina. Suoritusvelvollisuutta koordinoimaan perustettiin Sotakorvausteollisuuden valtuuskunta ja sen alaiseksi Soteva-niminen virasto. <br /><br />Vuonna 1949 Soteva tilasi Kansan Elokuva Oy:ltä valtuuskunnan toimintaa ja sotakorvausteollisuuttamme esittelevän pitkän dokumenttielokuvan, jonka käsikirjoituksen laativat Sotevan edustajana maisteri Tauno A. Laitinen sekä Kansan Elokuvan edustajana kirjailija- ohjaaja Topo Leistelä. Selostajana oli Carl-Erik Creutzin ja Topo Leistelän lisäksi Sotevan apulaispäällikkö, dipl.ins. Ilmari Harki. <br /><br />Elokuvan alkuun liitettiin lyhyt näytelty jakso, jossa eri yhteiskuntaryhmien, ikäluokkien, ammattikuntien ja molempien sukupuolten edustajat vakavina kuuntelevat radiosta Ilmari Harkin puhetta kaikkia suomalaisia velvoittavasta sitoumuksesta. <br /><br /><i>Suomi maksaa</I> aiheutti 8.3.1951 eduskuntakyselyn, tekijänä Vilhelm Riihinen ja 17 muuta SKDL:n kansanedustajaa. Kysymyksen sanamuoto oli seuraava: <br /><br />"Sotakorvausteollisuuden valtuuskunnan järjestämänä oli kuluvan vuoden helmikuun 22 päivänä Helsingin elokuvateatteri Rexissä elokuvaesitys, jossa esitettiin <i>Suomi maksaa</I> niminen filmi. Tilaisuutta koskevissa kutsukorteissa ilmoitettiin filmin olevan 'sotakorvausteollisuutta esittelevä elokuva'. Tosiasia kuitenkin on, ettei elokuvan sisältö rajoittunut pelkästään teollisuuden esittelyyn, vaan oli se suunnattu synnyttämään katsojassa katkeruutta ja vihaa rauhansopimuksemme toista allekirjoittajapuolta, Neuvostoliittoa vastaan. Eduskunta hyväksyi aikoinaan täysin yksimielisesti rauhansopimuksen sekä velvoitukset että sen Suomelle tuottamat edut. Sotakorvaussuoritukset ovat eräs rauhansopimuksen velvoitus ja seuraus siitä, että Hitler-Saksan liittolaisiksi alistetut suomalaiset sotajoukot olivat tuhonneet Neuvostoliiton ja sen kansojen omaisuutta. Eduskunnan sotakorvaussuorituksiin myöntämät varat ovat tarkoitetut käytettäviksi kysymyksessä olevien korvaussuoritusten rahoittamiseen eikä, kuten nyt on tapahtunut, näiden suoritusten tarkoitusta vääristellyssä valossa esittävään elokuvatuotantoon. <br /><br />Koska elokuvan <i>Suomi maksaa</I> sisältö ja sen valmistamisessa esiintyvä sotakorvausteollisuuden valtuuskunnan omalaatuinen käsitys sen käyttöön myönnettyjen valtion varojen käytön tarkoituksenmukaisuudesta on herättänyt hämmästystä ja tyytymättömyyttä kansamme rauhaa rakastavissa väestöpiireissä, niin valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavaan kysymykseen: <br /><br />Onko Hallitus tietoinen siitä, että sotakorvausteollisuuden valtuuskunnan valmistuttamana ja rahoittamana esitetty elokuva <i>Suomi maksaa</I> on sisällöltään rauhansopimuksen hengen vastainen ja että sanotun elokuvan valmistamiseen on käytetty valtion varoja ilman Eduskunnan lupaa, ja aikooko Hallitus estää sotakorvaussuorituksiin myönnettyjen valtion varojen käytön rauhansopimuksen hengen vastaisten elokuvien valmistamiseen ja esittämiseen?" <br /><br />Vastauksessaan kauppa- ja teollisuusministeri Penna Tervo totesi 2.4.1951 mm.: "Elokuva ei ole missään tapauksessa tarkoitettu tehdä Neuvostoliittoa loukkaavaksi, eikä se voine, kuten kyselyssä sanotaan, synnyttää katsojassa katkeruutta ja vihaa, vaan se esittää Suomen teollisuuden suurta nousukautta, jonka kannustimena on ollut sotakorvausteollisuutemme. [- -] Hallitus ei ole katsonut olevan asiallisia syitä kieltää puheena olevan elokuvan esittämistä yleisölle, ja hallitus tulee vastaisuudessakin valvomaan, ettei sotakorvaussuorituksiin myönnettyjä valtion varoja käytetä rauhansopimuksen hengen vastaisten elokuvien valmistamiseen." <br /><br />Elokuvan ensimmäisessä kokouskuvassa voidaan tunnistaa kokouksen puheenjohtajana vuorineuvos Lauri Kivinen, joka oli Sotevan puheenjohtaja 1944-48, Ilmari Harki, Sotakorvausteollisuuden valtuuskunnan varapuheenjohtaja ja Sotevan apulaispäällikkö 1944-53, professori Jaakko Rahola, Sotevan laivanrakennustoiminnan erinimisissä johtotehtävissä ja laivanrakennusjohtaja 1948-50, sekä Sakari Tuomioja ja Juuso Walden, joilla ei ollut muodollisesta asemaa kummassakaan elimessä, vaan istuivat kokouksessa pankin ja teollisuuden edustajina. <br /><br />Toisessa kokouskuvassa ovat tunnistettavissa puheenjohtajana kontra-amiraali Svante Sundman, Sotakorvausteollisuuden valtuuskunnan puheenjohtaja ja Sotevan päällikkö 1948-53, sekä puheenjohtaja, ministeri Valdemar Liljeström, valtuuskunnan jäsen vuodesta 1947 lähtien. <br /><br />Elokuva nähtiin Helsingin ohella myös yhtenä tai kahtena esityksenä Tampereella, Turussa, Porissa, Kuopiossa ja Jyväskylässä. Suurista kaupungeista jäivät syrjään Lahti, Oulu ja Vaasa. <br /><br />Elokuvan alkuteksteissä ei ole ruotsinkielistä nimeä, se on saatu Hufvudstadsbladetin elokuvailmoituksesta 30.11.1951. <br /><br />Kansallisen audiovisuaaliseen instituutin kokoelmissa ei ole elokuvan käsikirjoitusta eikä selostustekstilistaa.<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.</i>
Voimalaitoksia, mm. Mankala Iitissä ja Pyhäkoski Muhoksella, ammattikouluja sekä sotakorvaustuotteita valmistavia teollisuuslaitoksia<br /><br />puunjalostustehtaita<br /><br />konepaja- ja muu metalliteollisuus: mm. Oy Vuoksenniska Ab:n masuunilaitos Turussa ja rautatehdas Imatralla, Oy Tampella Ab ja Lokomo Oy Tampereella (höyryveturit), W. Rosenlew Oy:n Porin Konepaja Porissa (suuret lokomobiilit), Rautpohjan tehdas Jyväskylässä (pienet lokomobiilit, hammasvaihteet), Lahden Rautateollisuus Lahdessa (kehäsahat)<br /><br />kuparituotteet: Outokumpu Oy:n kaivos Outokummussa ja Harjavallan tehdas Harjavallassa, metallikutomot, Suomen Kaapelitehdas Oy Helsingissä<br /><br />sähkökoneteollisuus: Oy Strömberg Ab:n tehtaat Helsingin Pitäjänmäellä ja Vaasassa<br /><br />meriteollisuus: mm. Oy Wärtsilä Ab:n Hietalahden telakka Helsingissä (2 000 tonnin järviproomut, 600 hevosvoiman hinaajat), Oy Wärtsilä Ab:n Chrichton-Vulcanin telakka Turussa (merihinaajat, merihöyryalukset), Valmet Oy:n Helsingin telakka Helsingissä (merikalastustroolarit, jokihinaajat), A. Ahlström Oy:n Warkauden tehtaat Varkaudessa (400 hevosvoiman joki- ja järvihinaajat), Valkon Laiva Oy Loviisassa (komposiittiproomut), F.W. Hollming Oy Raumalla (kuunarit)<br /><br />Haminan satama<br /><br />Vainikkalan rautatieasema Lappeenrannassa<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.</i>
|
main_date |
1951-01-01T00:00:00Z
|
publication_daterange |
[1951-01-01 TO 1951-12-31]
|
search_daterange_mv |
[1951-01-01 TO 1951-12-31]
|
author_facet |
Topo Leistelä
Tauno A. Laitinen
Pentti Lintonen
Sulo Tammilehto
Kansan Elokuva Oy
|
id |
kavi.elonet_elokuva_116311
|
first_indexed |
2017-04-11T11:57:49Z
|
last_indexed |
2023-12-01T08:53:47Z
|
fullrecord |
<?xml version="1.0"?>
<ExchangeSet schemaLocation="http://project-forward.eu/schemas/EN15907-forward http://forward.cineca.it/schema/EN15907-forward-v1.0.xsd"><CinematographicWork><Identifier scheme="KAVI" IDTypeName="elonet_elokuva">116311</Identifier><RecordSource><SourceName>Kansallinen audiovisuaalinen instituutti</SourceName></RecordSource><Title><TitleText>Suomi maksaa</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="virallinen nimi">original</TitleRelationship></Title><Title><TitleText>Näkymiä sotakorvausteollisuudesta</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="alaotsikko">unspecified</TitleRelationship></Title><Title><TitleText lang="swe">Finland betalar</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="ruotsinkielinen nimi">translated</TitleRelationship></Title><Title><TitleText lang="eng">Finland Pays</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="englanninkielinen käännösnimi">translated</TitleRelationship></Title><Title><TitleText lang="fre">La Finlande paie</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="ranskankielinen käännösnimi">translated</TitleRelationship></Title><Title><TitleText lang="ger">Finnland zahlt</TitleText><TitleRelationship elokuva-elonimi-tyyppi="saksankielinen käännösnimi">translated</TitleRelationship></Title><IdentifyingTitle>Suomi maksaa</IdentifyingTitle><CountryOfReference><Country><RegionName elokuva-elomaa-maakoodi="FI">Suomi</RegionName></Country></CountryOfReference><YearOfReference elokuva-valmistumisvuodenlahde="lähdekirjallisuus">1951</YearOfReference><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="ohjaus" finna-activity-code="D02">D02</Activity><AgentName>Topo Leistelä</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>100072</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="käsikirjoitus" finna-activity-code="aus">aus</Activity><AgentName>Tauno A. Laitinen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>116313</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="käsikirjoitus" finna-activity-code="aus">aus</Activity><AgentName>Topo Leistelä</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>100072</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="selostava teksti" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="selostava teksti" elokuva-elotekija-tehtava="selostava teksti">A99</Activity><AgentName>Tauno A. Laitinen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>116313</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="kuvaus" finna-activity-code="cng">cng</Activity><AgentName>Pentti Lintonen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>712933</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="kuvaus" finna-activity-code="cng">cng</Activity><AgentName>Sulo Tammilehto</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>101567</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="trikkikuvaus" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="trikkikuvaus" elokuva-elotekija-tehtava="trikkikuvaus">A99</Activity><AgentName elokuva-elotekija-selitys="animaatiot">Raimo O. Raimela</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>871946</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotekija"><Activity tehtava="trikkikuvaus" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="trikkikuvaus" elokuva-elotekija-tehtava="trikkikuvaus">A99</Activity><AgentName elokuva-elotekija-selitys="animaatiokuvaus">Unto Murtovaara</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>263141</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="selostaja">Ilmari Harki</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>116316</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="selostaja">Carl-Erik Creutz</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>100046</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="eloesiintyja"><Activity finna-activity-code="E99" finna-activity-text="dokumentti-esiintyjä">E99</Activity><AgentName elokuva-eloesiintyja-maare="selostaja">Topo Leistelä</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>100072</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotuotantoyhtio"><Activity finna-activity-code="E10">E10</Activity><AgentName>Kansan Elokuva Oy</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>210809</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elolevittaja"><Activity finna-activity-code="fds">fds</Activity><AgentName elokuva-elolevittaja-vuosi="1951" elokuva-elolevittaja-levitystapa="teatterilevitys">Kansan Elokuva Oy</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>210809</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elotilaaja"><Activity finna-activity-code="A99" finna-activity-text="tilaaja" elokuva-elotilaaja="tilaaja">A99</Activity><AgentName>Soteva</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>116312</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elolaboratorio"><Activity finna-activity-code="A99" finna-activity-text="laboratorio" elokuva-elolaboratorio="laboratorio">A99</Activity><AgentName>SF-laboratorio</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>902501</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elokreditoimatontekija"><Activity tehtava="tuottaja" finna-activity-code="fmp">fmp</Activity><AgentName elokuva-elokreditoimatontekija-nimi="Janne Hakulinen">Janne Hakulinen</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>116315</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elokreditoimatontekija"><Activity tehtava="leikkaus" finna-activity-code="flm">flm</Activity><AgentName elokuva-elokreditoimatontekija-nimi="Topo Leistelä">Topo Leistelä</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>100072</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elokreditoimatontekija"><Activity tehtava="äänitys" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="äänitys" elokuva-elokreditoimatontekija-tehtava="äänitys">A99</Activity><AgentName elokuva-elokreditoimatontekija-nimi="Suomen Filmiteollisuus SF Oy"/><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_yhtio</IDTypeName><IDValue>715039</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elokreditoimatontekija"><Activity tehtava="musiikin valinta" finna-activity-code="A99" finna-activity-text="musiikin valinta" elokuva-elokreditoimatontekija-tehtava="musiikin valinta">A99</Activity><AgentName elokuva-elokreditoimatontekija-nimi="Tapio Ilomäki">Tapio Ilomäki</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>110271</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><HasAgent elonet-tag="elokreditoimatontekija"><Activity tehtava="tuotantopäällikkö" finna-activity-code="pmn">pmn</Activity><AgentName elokuva-elokreditoimatontekija-nimi="Topo Leistelä">Topo Leistelä</AgentName><AgentIdentifier><AgentIDType>01</AgentIDType><IDTypeName>elonet_henkilo</IDTypeName><IDValue>100072</IDValue></AgentIdentifier></HasAgent><ProductionEvent elonet-tag="elotelevisioesitys"><ProductionEventType elokuva-elotelevisioesitys-esitysaika="06.12.1997" elokuva-elotelevisioesitys-paikka="YLE TV2">BRO</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="tarkastus"><ProductionEventType elokuva-tarkastus-tarkastuselin="VET" elokuva-tarkastus-tarkastusilmoitus="tarkastus" elokuva-tarkastus-tarkastusnro="3493" elokuva-tarkastus-formaatti="35 mm" elokuva-tarkastus-pituus="1800 m" elokuva-tarkastus-kesto="66 min" elokuva-tarkastus-veroluokka="VV" elokuva-tarkastus-ikaraja="S">CEN</ProductionEventType><DateText>13.02.1951</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="ensiesityspaiva"><ProductionEventType>PRE</ProductionEventType><DateText>30.11.1951</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="ensiesityspaikat"><ProductionEventType>PRE</ProductionEventType><Region><RegionName>Helsinki: Kaleva, Ritz</RegionName></Region></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="teatterikopioidenlkm"><ProductionEventType elokuva-teatterikopioidenlkm="Ei tietoa">SCR</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="kutsuvierasnäytäntö">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Helsinki: Rex</RegionName></Region><DateText>22.02.1951</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Kuopio: Scala</RegionName></Region><DateText>23.01.1952</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Tampere: Kino-Palatsi; Turku: Kino-Palatsi</RegionName></Region><DateText>02.02.1952</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Pori: Kino-Palatsi</RegionName></Region><DateText>16.02.1952</DateText></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="muuesitys"><ProductionEventType elokuva-muuesitys-aihe="ensi-iltakierros">SCR</ProductionEventType><Region><RegionName>Jyväskylä: Salome</RegionName></Region><DateText>20.08.1952</DateText></ProductionEvent><SubjectTerms><Term>junat</Term><Term>kaivostoiminta</Term><Term>kansantalous</Term><Term>koneet</Term><Term>konepajateollisuus</Term><Term>laivanrakennus</Term><Term>laivat</Term><Term>metalliteollisuus</Term><Term>metsäteollisuus</Term><Term>rakennustuotanto</Term><Term>satamat</Term><Term>sotakorvaukset</Term><Term>tehtaat</Term><Term>teollisuus</Term><Term>teollisuustuotanto</Term><Term>työ</Term><Term>sodanjälkeinen aika</Term></SubjectTerms><ContentDescription><DescriptionType>Synopsis</DescriptionType><DescriptionText>Topo Leistelän ohjaama dokumenttielokuva <i>Suomi maksaa</i> (1951) kertoo ponnistuksista, joita toisen maailmansodan jälkeen määrättyjen, Neuvostoliitolle suunnattujen sotakorvausten maksu Suomelle aiheutti. Elokuva luo katsauksen Suomen eri teollisuuden aloihin alkaen konepajateollisuudesta ja jatkuen metsä, puu- ja paperiteollisuuteen, kaivosteollisuuteen, erilaisten moottorien, koneiden, veturien ja laivojen valmistukseen. Lopuksi luodaan katsaus sotakorvausten päättymisen jälkeiseen tulevaisuuteen.</DescriptionText><Language>fi</Language></ContentDescription><ContentDescription><DescriptionType>Content description</DescriptionType><DescriptionText>Sotakorvausvelvollisuuden täyttämiseksi solmitaan 17.12.1944 Suomen ja Neuvostoliiton välinen sopimus tavaratoimituksista: arvoltaan se on 300 miljoonaa vuoden 1938 Yhdysvaltain dollaria, josta 2/3 lankeaa metalliteollisuudelle ja 1/3 paperiteollisuudelle. Tarkoitusta varten luodaan erityinen organisaatio: Soteva. <br /><br />Sotakorvaukset merkitsevät teollisuuden mittavaa uudistusta: vanhoja tehtaita nykyaikaistetaan, laajennetaan ja uusia rakennetaan yli kymmenellä miljardilla markalla. Myös uusia voimalaitoksia tarvitaan ja rakennetaan: sähkövoiman lisäys on 50 prosenttia. Ammattityövoimaa joudutaan kouluttamaan pikaisesti: muutamassa vuodessa metallityöläisten lukumäärä miltei kaksinkertaistuu. <br /><br />Metsäteollisuustuotteita tarvitaan 60 miljoonan dollarin arvosta. Puunjalostustehtaat ympäri Suomen antavat oman panoksensa: vaneria, puutaloja, parakkeja, kuitulevyjä, kartonkia, puuhioketta ja selluloosaa. Paperiteollisuuden vuosituotannosta menee neljäsosa sotakorvauksiin. <br /><br />Metalliteollisuuden sotakorvaustuotteet käsittävät työkaluja, sorveja, turbiineja, höyryvetureita, nostureita, rautatievaunuja, polviakseleita kuunarien moottoreihin, kompressoreja, moottorivetureiden voimakoneita, veturien höyrykattiloita, lokomobiilejä, vauhtipyöriä, paperileikkureita, kuormauskoneita, kirkasta kuparijohtoa, kaapeleita, sähkökoneita ja muuntajia, sähkömoottorien laitteita. <br /><br />Heinäkuun alusta 1948 korvaukset helpottuvat: kokonaissumma alenee 226,5 miljoonaan dollariin. Laivanrakennusteollisuudessa 15 telakkaa joutuu toimittamaan kaikkiaan 500 laivaa: hinaajia, meriproomuja, kuunareita, kalastusaluksia, joihin kuuluu täydellinen kalanjalostusvarustus. Laivalevyä tarvitaan 200 000 tonnia, ankkuriketjua 3,5 miljoonaa kiloa. Kuunareihin käytetään ensiluokkaista puuta 4 500 pikkutalon verran ja purjekangasta 75 000 neliömetriä. <br /><br />Sotakorvausteollisuuden vaikutuksesta syntyy uusia asuntoalueita: tehtaiden ja telakoiden läheisyyteen rakennetaan työläisille kymmeniä moderneja asuntoyhdyskuntia palveluineen. Korvausvuoden viimeisinä päivinä raja-asemilla on tungosta: täyteen lastattujen junavaunujen osoitteet ja tavaraluettelot tarkistetaan viimeisen kerran. Kuuden korvausvuoden aikana rajan ylitti kaikkiaan 340 000 vaunulastia, junien yhteenlaskettu pituus oli 3 600 kilometriä. Toimitettuihin 46 500 taloon olisivat mahtuneet kaikki Turun, Tampereen ja Kuopion asukkaat. <br /><br />Puunjalostus- ja paperiteollisuus vapautuivat ensin kotimaan käyttöön ja vientiin. Metalliteollisuus monipuolistui ja pystyi sekin pian suuntaamaan tuotantonsa kotimaisiin tarpeisiin. Laivanrakennusteollisuus ryhtyi huolehtimaan kauppalaivaston täydennyksestä ja korjauksesta. Muutamassa vuodessa maamme metalliteollisuus laajentui ja kehittyi tuotantokykyiseksi suurteollisuudeksi. Korvaukset päättyvät syyskuussa 1952, jolloin teollisuutemme vapautuu kokonaan palvelemaan suomalaista hyvinvointia.<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.</i></DescriptionText><Language>fi</Language></ContentDescription><ProductionEvent elonet-tag="musiikki"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_musiikki>Musiikin on valinnut Tapio Ilomäki. Teoston merkintöjen mukaan elokuvassa on käytetty seuraavia sävellyksiä:<br /><br />1. <i>Finlandia</i> <br />Säv. Jean Sibelius, yht. 6' 05". <br /><br />2. <i>Satu</i> <br />Säv. Jean Sibelius, yht. 1' 59". <br /><br />3.<i> Cavalleria rusticana</i> <br />Säv. Pietro Mascagni, yht. 2' 08".<br /><br />4. <i>Barcarole</i> oopperasta <i>Les Contes d'Hoffmann / Hoffmannin kertomukset / Hoffmannin seikkailut</i> <br />Säv. Jacques Offenbach, yht. 1' 29".<br /><br />5. <i>Hiiden orjien laulu</i> <br />Säv. Selim Palmgren, 0' 45". <br /><br />6. <i>Venelaulu</i><br />Säv. Oskar Merikanto, 0' 39". <br /><br />7. <i>Merimiesvalssi</i> <br />Säv. Harry Bergström, 2' 12". <br /><br />Huomautuksia:<br />Elokuvassa on lisäksi tunnistamatonta taustamusiikkia seuraavasti: jousiyhtyeen ja pianon esityksenä (off), kahteen kertaan, yht. 2' 45", pianoesityksenä (off), 1' 10", sekä erilaisten orkesterikokoonpanojen esityksinä (off), useaan kertaan, yht. noin 17 minuuttia.<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.</i></elokuva_musiikki></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="laji2fin"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_laji2fin>dokumentti</elokuva_laji2fin></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="genre"><ProductionEventType elokuva-genre="teollisuusdokumentti">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="genre"><ProductionEventType elokuva-genre="tilauselokuva">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="lehdistoarvio"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_lehdistoarvio>Tavanmukaisilla arvostelupalstoilla <i>Suomi maksaa</I> -elokuvaa ei käsitelty, mutta huomiota se kyllä herätti: elokuvaa yritettiin käyttää poliittisena lyömäaseena, mikä toi sen uutispalstoille, pääkirjoituksiin ja eduskuntakyselyyn. <br /><br />Kutsuvierasnäytännön jälkeisen päivän Työkansan Sanomat (23.2.1951) otsikoi etusivulla: "Sotevan toimesta törkeä neuvostovastainen propagandahyökkäys". Artikkelissa lehti kirjoitti mm.: "[- -] on jo nyt kiirehditty valmistamaan määrättyjä tarkoitusperiä palveleva lyhytelokuva <I>Suomi maksaa</I>, jonka avulla yritetään maastamme tehdä 'uhrilammas', joka ilman omaa syytään joutuu 'puristamaan itsensä kuiviin' sotakorvauksia suorittaessaan. [- -] Mainittu törkeys, joksi elokuvaa lyhyesti voidaan nimittää, ei pyri ollenkaan kuvaamaan niitä suunnattomia tuhoja, joita Suomen sotavoimat aiheuttivat Neuvostoliiton alueella ja joita sotakorvaussuorituksemme, niin raskas kuin se onkin, pystyy vain vähäisessä määrässä korvaamaan. [- -] Koska hallituksen jäseniä oli ensiesityksessä läsnä [- -] jää heille tehtäväksi elokuvan tekijöiden asettaminen vastuuseen rauhansopimuksemme mukaisesti." <br /><br />Nya Pressen teki asiasta pääkirjoituksen ja kysyi otsikossaan: "Är filmen fördragsbrott?" Artikkeli jatkui: "Det är inte bara en dokumentärfilm, det är också en lovsång till arbetet, ett tack till industri och dess arbetare. Men nu kommer det sensationella. Työkansan Sanomat kräver i dag, att regeringes skall ställa filmens producenter till ansvar [- -]. [- -] Soteva har veterligen aldrig haft sig förelagt att diskutera skadegörelsernas mått eller fastställa deras karaktär. Det enda riktiga är, att Soteva håller sig till sin uppgift: skadeståndsleveransernas fullgörande i precis den omfattning som våra motparter i stillestånds och fredsfördragen själva bestämt och vi accepterat. [- -] Työkansan Sanomat stämplar det som en fräckhet att filmen slutar med utsagan att Finlands folk får leva lyckligt som ett fritt folk då krigsskadeståndsleveranserna slutligen fullgjorts. [- -] särdeles underligt funtad skall man ändå vara om man kallar de sagda för en fräckhet." <br /><br />Nimimerkki Pehu kirjoitti Helsingin Sanomissa (23.2.1951): "Itse teollisuutta kuvaava osa on onnistuneesti suunniteltu kiertokäynti - ei sellainen, joita kotimaisissa lyhytfilmeissä on totuttu näkemään, vaan todella elävä - metalli- ja puunjalostustehtaillamme, kaivoksissa ja telakoilla. Kuin huomaamatta iskeytyvät tajuntaan suuret luvut, sadat alukset ja veturit, kymmenet ja sadattuhannet tarviketonnit, suurten ja pienten koneiden pakkausta odottavat rivit." <br /><br />Suomen Sosialidemokraatti (23.2.1951) piti elokuvaa "erittäin mielenkiintoisena" ja Juha Nevalainen (Ilta-Sanomat 3.3.1951) ihmetteli: "On outoa, että kommunistilehtemme ovat nähneet tarpeelliseksi kohdistaa tähän elokuvaan poliittisen parjaustulvan. Neuvostoliitossa työ ja työn tekijät on kohotettu korkeimpaan arvoon. Mitä halveksittavaa on suomalaisessa työssä, jota tämä elokuva kunnioittaa?"<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.</i></elokuva_lehdistoarvio></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="huomautukset"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_huomautukset>Sotakorvauksensa Neuvostoliitolle Suomi joutui toimittamaan erilaisina tavaroina. Suoritusvelvollisuutta koordinoimaan perustettiin Sotakorvausteollisuuden valtuuskunta ja sen alaiseksi Soteva-niminen virasto. <br /><br />Vuonna 1949 Soteva tilasi Kansan Elokuva Oy:ltä valtuuskunnan toimintaa ja sotakorvausteollisuuttamme esittelevän pitkän dokumenttielokuvan, jonka käsikirjoituksen laativat Sotevan edustajana maisteri Tauno A. Laitinen sekä Kansan Elokuvan edustajana kirjailija- ohjaaja Topo Leistelä. Selostajana oli Carl-Erik Creutzin ja Topo Leistelän lisäksi Sotevan apulaispäällikkö, dipl.ins. Ilmari Harki. <br /><br />Elokuvan alkuun liitettiin lyhyt näytelty jakso, jossa eri yhteiskuntaryhmien, ikäluokkien, ammattikuntien ja molempien sukupuolten edustajat vakavina kuuntelevat radiosta Ilmari Harkin puhetta kaikkia suomalaisia velvoittavasta sitoumuksesta. <br /><br /><i>Suomi maksaa</I> aiheutti 8.3.1951 eduskuntakyselyn, tekijänä Vilhelm Riihinen ja 17 muuta SKDL:n kansanedustajaa. Kysymyksen sanamuoto oli seuraava: <br /><br />"Sotakorvausteollisuuden valtuuskunnan järjestämänä oli kuluvan vuoden helmikuun 22 päivänä Helsingin elokuvateatteri Rexissä elokuvaesitys, jossa esitettiin <i>Suomi maksaa</I> niminen filmi. Tilaisuutta koskevissa kutsukorteissa ilmoitettiin filmin olevan 'sotakorvausteollisuutta esittelevä elokuva'. Tosiasia kuitenkin on, ettei elokuvan sisältö rajoittunut pelkästään teollisuuden esittelyyn, vaan oli se suunnattu synnyttämään katsojassa katkeruutta ja vihaa rauhansopimuksemme toista allekirjoittajapuolta, Neuvostoliittoa vastaan. Eduskunta hyväksyi aikoinaan täysin yksimielisesti rauhansopimuksen sekä velvoitukset että sen Suomelle tuottamat edut. Sotakorvaussuoritukset ovat eräs rauhansopimuksen velvoitus ja seuraus siitä, että Hitler-Saksan liittolaisiksi alistetut suomalaiset sotajoukot olivat tuhonneet Neuvostoliiton ja sen kansojen omaisuutta. Eduskunnan sotakorvaussuorituksiin myöntämät varat ovat tarkoitetut käytettäviksi kysymyksessä olevien korvaussuoritusten rahoittamiseen eikä, kuten nyt on tapahtunut, näiden suoritusten tarkoitusta vääristellyssä valossa esittävään elokuvatuotantoon. <br /><br />Koska elokuvan <i>Suomi maksaa</I> sisältö ja sen valmistamisessa esiintyvä sotakorvausteollisuuden valtuuskunnan omalaatuinen käsitys sen käyttöön myönnettyjen valtion varojen käytön tarkoituksenmukaisuudesta on herättänyt hämmästystä ja tyytymättömyyttä kansamme rauhaa rakastavissa väestöpiireissä, niin valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavaan kysymykseen: <br /><br />Onko Hallitus tietoinen siitä, että sotakorvausteollisuuden valtuuskunnan valmistuttamana ja rahoittamana esitetty elokuva <i>Suomi maksaa</I> on sisällöltään rauhansopimuksen hengen vastainen ja että sanotun elokuvan valmistamiseen on käytetty valtion varoja ilman Eduskunnan lupaa, ja aikooko Hallitus estää sotakorvaussuorituksiin myönnettyjen valtion varojen käytön rauhansopimuksen hengen vastaisten elokuvien valmistamiseen ja esittämiseen?" <br /><br />Vastauksessaan kauppa- ja teollisuusministeri Penna Tervo totesi 2.4.1951 mm.: "Elokuva ei ole missään tapauksessa tarkoitettu tehdä Neuvostoliittoa loukkaavaksi, eikä se voine, kuten kyselyssä sanotaan, synnyttää katsojassa katkeruutta ja vihaa, vaan se esittää Suomen teollisuuden suurta nousukautta, jonka kannustimena on ollut sotakorvausteollisuutemme. [- -] Hallitus ei ole katsonut olevan asiallisia syitä kieltää puheena olevan elokuvan esittämistä yleisölle, ja hallitus tulee vastaisuudessakin valvomaan, ettei sotakorvaussuorituksiin myönnettyjä valtion varoja käytetä rauhansopimuksen hengen vastaisten elokuvien valmistamiseen." <br /><br />Elokuvan ensimmäisessä kokouskuvassa voidaan tunnistaa kokouksen puheenjohtajana vuorineuvos Lauri Kivinen, joka oli Sotevan puheenjohtaja 1944-48, Ilmari Harki, Sotakorvausteollisuuden valtuuskunnan varapuheenjohtaja ja Sotevan apulaispäällikkö 1944-53, professori Jaakko Rahola, Sotevan laivanrakennustoiminnan erinimisissä johtotehtävissä ja laivanrakennusjohtaja 1948-50, sekä Sakari Tuomioja ja Juuso Walden, joilla ei ollut muodollisesta asemaa kummassakaan elimessä, vaan istuivat kokouksessa pankin ja teollisuuden edustajina. <br /><br />Toisessa kokouskuvassa ovat tunnistettavissa puheenjohtajana kontra-amiraali Svante Sundman, Sotakorvausteollisuuden valtuuskunnan puheenjohtaja ja Sotevan päällikkö 1948-53, sekä puheenjohtaja, ministeri Valdemar Liljeström, valtuuskunnan jäsen vuodesta 1947 lähtien. <br /><br />Elokuva nähtiin Helsingin ohella myös yhtenä tai kahtena esityksenä Tampereella, Turussa, Porissa, Kuopiossa ja Jyväskylässä. Suurista kaupungeista jäivät syrjään Lahti, Oulu ja Vaasa. <br /><br />Elokuvan alkuteksteissä ei ole ruotsinkielistä nimeä, se on saatu Hufvudstadsbladetin elokuvailmoituksesta 30.11.1951. <br /><br />Kansallisen audiovisuaaliseen instituutin kokoelmissa ei ole elokuvan käsikirjoitusta eikä selostustekstilistaa.<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.</i></elokuva_huomautukset></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="skftunniste"><ProductionEventType elokuva-skftunniste="1951/18">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="kuvausaika"><ProductionEventType elokuva-kuvausaika="1949 - 1950">DESCRIPTION</ProductionEventType></ProductionEvent><ProductionEvent elonet-tag="ulkokuvat"><ProductionEventType>DESCRIPTION</ProductionEventType><elokuva_ulkokuvat>Voimalaitoksia, mm. Mankala Iitissä ja Pyhäkoski Muhoksella, ammattikouluja sekä sotakorvaustuotteita valmistavia teollisuuslaitoksia<br /><br />puunjalostustehtaita<br /><br />konepaja- ja muu metalliteollisuus: mm. Oy Vuoksenniska Ab:n masuunilaitos Turussa ja rautatehdas Imatralla, Oy Tampella Ab ja Lokomo Oy Tampereella (höyryveturit), W. Rosenlew Oy:n Porin Konepaja Porissa (suuret lokomobiilit), Rautpohjan tehdas Jyväskylässä (pienet lokomobiilit, hammasvaihteet), Lahden Rautateollisuus Lahdessa (kehäsahat)<br /><br />kuparituotteet: Outokumpu Oy:n kaivos Outokummussa ja Harjavallan tehdas Harjavallassa, metallikutomot, Suomen Kaapelitehdas Oy Helsingissä<br /><br />sähkökoneteollisuus: Oy Strömberg Ab:n tehtaat Helsingin Pitäjänmäellä ja Vaasassa<br /><br />meriteollisuus: mm. Oy Wärtsilä Ab:n Hietalahden telakka Helsingissä (2 000 tonnin järviproomut, 600 hevosvoiman hinaajat), Oy Wärtsilä Ab:n Chrichton-Vulcanin telakka Turussa (merihinaajat, merihöyryalukset), Valmet Oy:n Helsingin telakka Helsingissä (merikalastustroolarit, jokihinaajat), A. Ahlström Oy:n Warkauden tehtaat Varkaudessa (400 hevosvoiman joki- ja järvihinaajat), Valkon Laiva Oy Loviisassa (komposiittiproomut), F.W. Hollming Oy Raumalla (kuunarit)<br /><br />Haminan satama<br /><br />Vainikkalan rautatieasema Lappeenrannassa<br /><br /><i>- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.</i></elokuva_ulkokuvat></ProductionEvent><ProductionEvent><ProductionEventType elokuva-alkupvari="mv" elokuva-alkupaani="ääni" elokuva-alkupaanijarjestelma="Aga-Baltic" elokuva-kuvasuhde="1,37:1" elokuva-alkupkesto="66 min" elokuva-alkuppituus="1800 m" elokuva-laji1fin="pitkä" elokuva-tuotantokustannukset="1 978 000 mk">MISC</ProductionEventType></ProductionEvent><Manifestation><Identifier scheme="KAVI">116311</Identifier></Manifestation></CinematographicWork></ExchangeSet>
|
publishDate |
1951
|
building |
0/KAVI/
1/KAVI/skf/
|
institution |
KAVI
|
sector_str_mv |
0/arc/
|
topic_facet |
junat
kaivostoiminta
kansantalous
koneet
konepajateollisuus
laivanrakennus
laivat
metalliteollisuus
metsäteollisuus
rakennustuotanto
satamat
sodanjälkeinen aika
sotakorvaukset
tehtaat
teollisuus
teollisuustuotanto
työ
|
genre_facet |
dokumentti
teollisuusdokumentti
tilauselokuva
|
source_str_mv |
kavi
|
work_keys_str_mv |
AT leistelätopo suomimaksaa
|
geographic_facet |
Suomi
|
author2_id_str_mv |
kavi.elonet_henkilo_100046
kavi.elonet_henkilo_100072
kavi.elonet_henkilo_101567
kavi.elonet_henkilo_110271
kavi.elonet_henkilo_116313
kavi.elonet_henkilo_116315
kavi.elonet_henkilo_116316
kavi.elonet_henkilo_263141
kavi.elonet_henkilo_712933
kavi.elonet_henkilo_871946
kavi.elonet_yhtio_116312
kavi.elonet_yhtio_210809
kavi.elonet_yhtio_715039
kavi.elonet_yhtio_902501
|
author2_id_role_str_mv |
kavi.elonet_henkilo_100046###dokumentti-esiintyjä
kavi.elonet_henkilo_100072###aus
kavi.elonet_henkilo_100072###dokumentti-esiintyjä
kavi.elonet_henkilo_100072###drt
kavi.elonet_henkilo_100072###flm
kavi.elonet_henkilo_100072###pmn
kavi.elonet_henkilo_101567###cng
kavi.elonet_henkilo_110271###musiikin valinta
kavi.elonet_henkilo_116313###aus
kavi.elonet_henkilo_116313###selostava teksti
kavi.elonet_henkilo_116315###fmp
kavi.elonet_henkilo_116316###dokumentti-esiintyjä
kavi.elonet_henkilo_263141###trikkikuvaus
kavi.elonet_henkilo_712933###cng
kavi.elonet_henkilo_871946###trikkikuvaus
kavi.elonet_yhtio_116312###tilaaja
kavi.elonet_yhtio_210809###fds
kavi.elonet_yhtio_210809###fmp
kavi.elonet_yhtio_715039###rce
kavi.elonet_yhtio_902501###laboratorio
|
main_date_str |
1951
|
title_sort |
suomi maksaa
|
format_ext_str_mv |
0/Video/
1/Video/Feature/
|
datasource_str_mv |
kavi
|
_version_ |
1797240528185589760
|